Uutiskuvat pakolaisleirien telttakylistä ovat tuttu näky monelle. Puisia rakennuksia ei leireillä useimmiten näy, vaikka ne voisivat tarjota parempaa ja pidempiaikaista suojaa käyttäjilleen.
Tästä ajatuksesta lähti liikkeelle Tampereen yliopiston hanke, jossa etsitään konseptia kestävälle rakentamiselle kehittyviin maihin. Hankkeen projektipäällikkö Virpi Palomäki Tampereen yliopiston Seinäjoen yksiköstä kertoo, että kriisialueilla on suuret markkinat ja tarve rakennuksille voi tulla yhtäkkiä.
– Teltat ovat toki nopein ratkaisu kriisin alkuvaiheessa, mutta pitkittyessään tällainen nopeasti pystytettävä pieni puurakennuskin voisi löytää sieltä omat markkinansa, Palomäki kertoo.
Puu valikoitui hankkeen rakennusmateriaaliksi sen ekologisuuden vuoksi.
– Puisen rakennusmateriaalin valmistuksen hiilijalanjälki on pieni, mutta puulla on myös hiilivarastovaikutus. Puulla päästään melko suurella varmuudella hiilineutraaliin tai jopa hiilinegatiiviseen rakentamiseen ja sen vuoksi puu on todella hyvä materiaali ilmastonmuutoksen kannalta.
Lämpimissä maissa, joissa kriisialueet usein sijaitsevat, energian merkitys on pienempi kun rakennuksia ei tarvitse lämmittää. Ylipäänsä siirtyminen uusiutuvaan energiaan pienentää energian ilmastovaikutusta ja rakennusmateriaalien merkitys vastaavasti kasvaa.
– Energiankäytöllä on ollut toistaiseksi kaikista suurin vaikutus ilmastonmuutokseen, mutta rakennusmateriaalit tulevat heti seuraavana. Niiden osuus rakentamisen kokonaisvaikutuksesta ilmastonmuutokseen on noin kolmannes, Palomäki sanoo.
Puurakennukset tarjoaisivat myös kodinomaisempaa asumista.
– Joillakin kriisialueilla suositaan merikonttityyppistä rakentamista, jotka on sitten sisustettu asuinnoksi. Ne ovat kuitenkin metallisia, kuumia ja niillä on todella suuri hiilijalanjälki. Puurakennuksesta voi saada oikean kodintuntuisen asumuksen konttiin verrattuna.
Konsepti jo miltei valmis, nyt haetaan oikeaa markkina-aluetta
Tavoitteena on valmis konsepti siirrettävästä ja muokattavasta puurakennuksesta, joka olisi myös mahdollisimman hiilineutraali. Rakennussuunnittelun osalta ollaan jo miltei valmiita.
– Ajatuksena on ydinyksikkö, jossa olisi keittiö ja mahdollisesti myös saniteettitilat. Yksikköjä yhdistämällä saataisiin useampia huoneita. Vaihtoehtoisesti yksiköillä voisi olla myös yhteisiä tiloja. Tarvitaan joustavuutta ja mukailtavuutta tilanteen mukaan, avaa Palomäki.
Parhaillaan hankkeessa tehdään markkinaselvitystä siitä, missäpäin maailmaa uudenlaisille puurakennuksille olisi eniten kysyntää.
– Konseptin viimeistelyyn vaikuttavat myös paikalliset olosuhteet ja erilaiset kulttuurit, esimerkiksi se, miten naiset pystyvät asumaan ja elämään. Sen vuoksi nyt selvitetään paikallisia markkinoita ja mitä kohdemaata varten rakennuksia suunnitellaan.
Alustavia keskusteluja on käyty myös Kirkon ulkomaanavun kanssa ja YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n edustajan kanssa.
Rakennukset voisivat sijoittua pakolaisleireille tai sotien ja luonnonkatastrofien koettelemille jälleenrakennusalueille. Kysyntää puurakennuksille voisi olla Aasiassa tai pakolaiskriisin kärjistyttyä myös Etelä-Europassa.
– Kreikassakin on ollut valtavia [pakolais]leirejä ja aika lailla ongelmiakin niiden kanssa. Euroopassa olevat leirit ovat kuitenkin erilaisia kuin Aasiassa ja Lähi-idän maissa. Tätä pohditaan nyt sitten syksyn mittaan ja ratkaisuja hiotaan sen mukaan, Palomäki kertoo.
Puurakentamisen osaaminen on Suomessa vahvaa, ja materiaaliakin riittää. Tampereen yliopiston hankkeessa on mukana joukko alan yrityksiä massiivipuurakentajista ovi- ja ikkunavalmistajiin sekä uudenlaista saniteettijärjestelmää kehittävä yritys. Palomäki näkee alalla isoja mahdollisuuksia.
– Siinä on vielä pitkä tie edessä, että valmis tuote on esitelty ostajille. Osalla meidän yrityksistä on jo kokemusta näistä markknoista, mutta vielä sinne ei olla päästy. Sieltä voisi aueta todella suuretkin markkinat, jos niille vain onnistuu oikealla tavalla pääsemään.
Hirsikoulu on terveellinen – vai onko? Tutkijan mukaan tieteellinen näyttö puuttuu
