Koronapandemian nitistämisessä aletaan olla voiton puolella.
– Tilanne on menossa hirveän hyvin eteenpäin, kun rokotekattavuus nousee edelleen. Kaiken kulmakivi on, että rokotekattavuus saadaan korkeaksi, niin oletettavasti pandemiastakin päästään pikku hiljaa eroon, sanoo Turun yliopiston virologi Ilkka Julkunen.
Kehityksestä kertoo myös sosiaali- ja terveysministeriön testauksen ja jäljityksen uusi strategia, jonka mukaan kaksi rokoteannosta saaneiden systemaattisesta testauksesta voidaan luopua, vaikka heillä olisi lieviä oireita.
Julkunen pitää strategiaa hyvänä ja oikein ajoitettuna.
– On arvioitu, että infektion todennäköisyys on kaksi kertaa rokotetuilla kymmenen kertaa pienempi kuin rokottamattomilla, jolloin jäljityksen hyötysuhde on hirveän matala. Jos löytyisi joku rokotettu viruksen kantaja, hänkin todennäköisesti levittäisi virusta hirveän pieniä määriä, koska rokotteen immuunisuoja vähentää viruksen määrää elimistössä. Silloin myös tartuntatodennäköisyys pienenee, Julkunen sanoo.
Samaa mieltä ollaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.
– Tällä hetkellä ei ole tarvetta löytää kaikkia tapauksia. Vähäoireisista emme oikeastaan ole kiinnostuneita, ylilääkäri Tuija Leino Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta selittää muutosta strategiassa.
Leino kertoi keskiviikon Yle Radio 1:n Ykkösaamussa, että koronatapausten määrät väestössä ovat laskeneet jo runsaan kuukauden.
– Kaksi kertaa rokotetut kyllä pystyvät tartuttamaan ja he voivat saada infektion, mutta se on kuitenkin paljon harvinaisempaa.
Tartuntatodennäköisyys pieni
Ilkka Julkunen antaa esimerkin tartuntatodennäköisyyden pienuudesta.
– Kun rokotuksia ei vielä ollut, lasten altistustilanteissa vain 1,2 prosenttia todellisuudessa sai tartunnan. Aikuisella se oli vähän isompi. Jos tartuntatodennäköisyys rokoteutulla pienenee tästäkin, niin silloinhan me puhumme prosentin osista.
Tuija Leinon mukaan rokotettujen kohdalla koronajäljityksen hyödyt ovat pienet. Pitää ottaa valtavasti testejä, jotta yksikin tapaus löydettäisiin. Tällöin Leinon mukaan mentäisiin väestöseulonnan puolelle, eikä kyse ole enää tartuntataudin torjunnasta.
Myös Julkunen kaipaa arkijärkeä rokotettujen testaamiseen.
– Mielestäni ei ole mitää järkeä testata vaikka esimerkiksi viittäsataa ihmistä, jos sieltä löytyy vaikka yksi positiivinen tapaus. Jos lasketaan vaikka testauksen hinnaksi sata euroa, niin se on 50 000 euroa ja kaikki se työ lisäksi. Valtava raha ja työmäärä sellaiseen, joka ei oikeastaan vaikuta mihinkään, Julkunen laskee.
Rokotukset katkovat tartuntaketjuja
Koronajäljityksen mielekkyys tyssää rokotekattavuuteen.
– Meidän ei tarvitse katkoa tartuntaketjuja, vaan ne tavallaan katkeavat itsestään. Eli juuri kun ollaan seuraavaa tartuntatapausta löytämässä, vastassa onkin rokotettu ja hänen riskinsä saada tartunta on paljon pienempi, Leino selittää.
Juuri tähän korkealla rokotekattavuudella pyritään. Virus ei pääse leviämään, jos tartunnan saaneen ympärillä on vain rokotettuja.
Leinon viesti monen muun terveyden ammattilaisen tavoin on, että koronavirus alkaa olla rokottamattomien vitsaus.
– Kaikkein tärkeintä on nyt, että ihmiset hyvin nopeasti hakisivat roketteita. Rokottamattoman riski saada tartunta tällä hetkellä Suomessa on aika iso. Jos ympäristössä on paljon rokottamattomia, niin lieväoireinenkin pystyy heidän parissaan tartuttamaan.
Leino muistuttaa kuitenkin, että esimerkiksi kahdesti rokotetut keski-ikäiset tuppaavat pyörimään toisten kahdesti rokotettujen keski-ikäisten keskuudessa, jolloin jäljityksellä ei paljoa voiteta, vaikka lieväoireinen tartunta löydetäisiinkin – tauti ei siellä pääse leviämään.
Rajoituksia voi jo purkaa
Rajoitusten purkamisessa ja jäljityksen kohdentamisessa pitää pohtia, kuinka paljon koronaviruksen tartuntamahdollisuuksia pitää pelätä. Leinon mukaan nyt on oikea aika alkaa purkaa rajoituksia.
Leino sanoo, että rajoitusten purkamisessa olennaista on, ettei sairaalataakka pääse kasvamaan.
– Rajoituksilla lähdettiin siirtämään tartuntoja, jotta ehdittäisiin saada rokote. Rajoituksilla ei virusta mitenkään katoamaan saada ja tavallaan avaaminen on ollut koko ajan lähtökohta. Mitään kerta-avauksia tällä rokotuskattavuudella ei vielä kannata tehdä, mutta kyllä vähitellen rajoituksia täytyy alkaa purkaa.
Sillä ei saavuteta Leinon mukaan mitään, että rajoitusten suojassa vain odotettaisiin epidemian häviämistä.
– Se nousee takaisin sitten, kun me avataan yhteiskuntaa.
Myös Julkunen katsoo, että yhteiskunnan pitää päästä jo eteenpäin eikä jäädä rajoitteiden kanssa jumiin.
Mittasuhteita antaa hänen mielestään se, että tartuntoja on Suomessa ollut reilut 130 000, joka on vain noin 2,5 prosenttia väestöstä. Vaikka luvut kaksinkertaistuisivat, osuus olisi edelleen vain 5 prosenttia.
Korona on tullut jäädäkseen
Julkusen ja Leinon näkemysten mukaan koronavirus on vielä hyvän aikaa seuranamme. Siltä voi välttyä vain riittävällä rokotesuojalla.
Julkunen muistuttaa, että virus jyllää maailmalla, missä vain noin 25 prosenttia ihmisistä on rokotettuja. Esimerkiksi Afrikassa rokotettujen määrät ovat vain muutamissa prosenteissa.
– Ei ole realismia, että koko maailman väestö rokotettaisiin. Eikä ole realismia, että rokottamalla virus häipyisi. Virus jää tänne kiertämään ja on sitten yksi koronavirus muiden joukossa, Julkunen sanoo.
Julkusen mukaan maailmassa ihmisiä on infektoinut setisemän koronavirusta, joista SARS ja MERS ovat vakavia ja nykyinen SARS-2 eli COVID on vaarallinen etenkin vanhuksille. Loput ovat vaarattomampia, ja osa niistä on todennäköisesti sairastettu jo lapsena.
Lue myös:
STM toivoo THL:ltä esitystä hoitajien rokotuspakosta, tartunnat olleet laskussa jo neljättä viikkoa
