Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Sydäniskuri voi pelastaa hengen, mutta hädän hetkellä sitä ei välttämättä löydy – jopa puolet laitteista puuttuu kartalta

Sydänliiton mukaan merkittävä puute on se, että kaikki sydäniskurit eivät ole rekisterissä. Jos laitetta ei ole rekisteröity sitä ei myöskään löydy hädän hetkellä kartalta. Liiton tavoitteena on saada kaikki maallikkokäyttöön tarkoitetut laitteet laajemman joukon kuin työpaikan tai yhdistyksen käyttöön.

Defibrillaattori on laite, jolla sydän käynnistetään sähkön avulla. Sen käyttö ei ole erityisen vaikeaa ja lisäksi laite ohjeistaa käyttäjäänsä.
  • Marja Roiha

Sydäniskuri voi pelastaa ihmishengen sydänkohtauksen sattuessa, mutta läheskään kaikkia laitteita ei ole rekisteröity. Rekisteröimättömien laitteiden sijainnista ei ole mitään julkista tietoa.

Sydäniskurin eli defibrillaattorin omistajan on tärkeää kertoa laitteen sijainnista, mutta myös siitä, jos laitteen sijainti muuttuu.

Defibrillaattori (Sydänliitto) on tarkoitettu potilaan sydämen käyntihäiriön hoitoon, jonka avulla potilaan sydämen seudulle lähetetään vahva sähköimpulssi.

Jos yhdistys tai muu taho hankkii defibrillaattorin, laitteen omistajan pitäisi rekisteröidä sekä laitteen tiedot että sijainti kartalle defi.fi-sivustolle.

Sivuston avulla löytää sydänpysähdystilanteessa nopeasti lähimmän sydäniskurin.

"Sydäniskurit tulisi saada myös työpaikan ulkopuolelle käyttöön"

Sydäniskureita on Sydänliiton mukaan jopa puolet enemmän kuin sivustossa on paikkamerkintöjä.

– Suomessa on noin 5100 rekisteröityä laitetta, mutta arvion mukaan laitteita on todellisuudessa jopa 10 000. Laitteita ei ole jostain syystä rekisteröity palveluun, kertoo kehittämispäällikkö Mari Blek-Vehkaluoto Sydänliitosta.

Sydänliitto on arvioinut sydäniskureiden määrän yhdessä laitteen maahantuojien kanssa.

– Merkittävä puute on se, että kaikki laitteet eivät ole rekisterissä. Tavoitteemme on saada kaikki maallikkokäyttöön tarkoitetut laitteet rekisteriin. Tietoisuus laitteista ja niiden sijainnista varmasti lisääntyy, kun laitteet on julkisesti esillä. Tietoisuutta pitää saada nostettua, sanoo Blek-Vehkaluoto

Rekisteröinti ei ole pakollista, ja laitteen ostotilanteessa kaikki laitemyyjät eivät ehkä painota rekisterin tärkeyttä.

– Suomessa on vallinnut kulttuuri, jonka mukaan laite ostetaan työpaikan tai yhteisön omaan käyttöön. Meidän tulisi ottaa keskieurooppalainen asenne, jonka mukaan laite olisi laajemman joukon käytössä kaikkina vuorokauden aikoina, sanoo Blek-Vehkaluoto.

Jos laitetta ei ole rekisteröity, sen sijainti ei näy esimerkiksi defi.fi-sivustolla.

– Tuntuu turhalta kuolemalta, jos sydäniskuri olisi käytettävissä naapurikorttelissa, mutta kukaan ei tiedä laitteen olevan siellä. Avunsaanti viivästyy turhaan, sanoo Blek-Vehkaluoto.

Jos laitteen paikka vaihtuu, siirto voi jäädä ilmoittamatta sivustolle. Yle Jyväskylän toimittaja etsi sydäniskurin paikan defi.fi-sivustolta. Paikalle mennessään hänelle kerrottiin, että sydäniskuri oli siirretty toiseen paikkaan, mutta siirto oli jäänyt ilmoittamatta verkkosivustolle.

– Meille tulee yhteydenottoja siitä, että kun esimerkiksi toimipaikkaa muuttaa, miten laitteen siirto tehdään rekisterissä. On todella harmillista, jos laitteen paikka siirtyy, eikä siirtoa ole merkitty karttaan, kertoo Blek-Vehkaluoto.

Kokeilu ensihoidon ja pelastuslaitoksen kanssa Tampereella

Kehittämispäällikkö Blek-Vehkaluoto sanoo, että defi.fi-sivustolle voi myös kirjoittaa, mihin kellonaikaan laite on saatavilla. Harmaa merkki sivustolla tarkoittaa, ettei laite ole sillä hetkellä saatavilla.

– Kannustan laittamaan esimerkiksi tehdaslaueella sijaitsevan laitteen sijainnin. Isolla tehdasalueella voi olla vierailija, joka tarvitsee yllättäen sydäniskuria, sanoo Blek-Vehkaluoto.

Sydäniskuri voi myös sijaita sellaisessa paikassa, joka on avoinna vain esimerkiksi tilaisuuksien aikana. Usein esimerkiksi kyläyhdistysten hankkimat sydäniskurit voivat olla tällaisissa paikoissa.

– Jos paikassa ei ole kiinteitä kellonaikoja, tuolloin laite näkyy aina harmaana. Tällaisissa tapauksissa toivomme, että yhteyshenkilö antaisi puhelinnumeronsa, jolloin häneltä voi kysyä laitteen saatavuutta.

Sydäniskureiden paikat näkyvät myös 112-Suomi-palvelussa.

– Yhteistyössämme pelastuslaitoksen kanssa on vielä kehittämistä. Tällä hetkellä hätäkeskuspäivystäjä ei ohjaa laitteen löytämistä tai sydäniskurin käytössä, vaan hän keskityy paineluelvytyksen ohjaamiseen, kertoo Blek-Vehkaluoto.

Kokeilu pelastuslaitoksen kanssa tehtävästä yhteistyöstä on meneillään Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä, jossa ensihoitokeskus voi ohjata defi.fi-sivuston avulla sydäniskurin saamista paikalle.

– Ensihoidon kenttäjohtaja voi esimerkiksi soittaa sydäniskurin yhteyshenkilölle, että laitetta tarvitaan, kertoo Blek-Vehkaluoto.

Defi.fi-sivusto eli sydäniskureiden sijantipaikasta kertova sivusto on perustettu Sydänliiton, Suomen Punaisen Ristin ja Suomen elvytysneuvoston kanssa yhteistyössä. Sydänliitolla on sivuston koordinointi- ja kehitysvastuu.

Jos sydäniskurin paikka siirtyy, pitää ehdottomasti muistaa päivittää siirto kartalle.

– Jos on kiireellinen sairauskohtaus esimerkiksi haja-asutusalueella, eikä sydäniskuria löydy ilmoitetulta paikalta, voi laitteen siirto olla kohtalokas, sanoo Keski-Suomen sydänpiirin Auttavat kylät -hankkeen projektipäällikkö Outi Raatikainen.

Maallikkoelvytyksen kolme vuotta kestänyt kehittämishanke päättyy Sydänliitossa tämän vuoden lopussa.

– Meillä on iso haaste: meidän on löydettävä pysyvät resurssit defi.fi-sivuston ylläpitämiselle. Sydäniskureiden käyttöä on lisättävä elvytystilanteessa, kertoo Blek-Vehkaluoto.

Blek-Vehkaluodon mukaan myös ensihoidon ja pelastuslaitosten kanssa yhteistyötä aiotaan tiivistää, jotta useampi sydänkohtauksen saanut ihmishenki pelastuisi.

1.10.2021 kello 13.10 muokattu lausetta " Defibrillaattorin omistajan on tärkeää kertoa laitteen sijainnista". Lakisääteistä velvollisuutta ei ole rekisteröidä laitetta tai merkitä sitä karttasivustolle.

Voit keskustella aiheesta 2.10. klo 23.00 saakka.