Hanhille rauhoitettuja syömäpeltoja on testattu valkoposkihanhien aiheuttamien satovahinkojen torjunnassa ensi kertaa Pohjois-Karjalassa tänä vuonna. Syysmuutto jatkuu edelleen, mutta nyt on karttunut tietoa siitä, miten hanhet omiin ruokapeltoihinsa ja toisaalla karkottamiseen suhtautuvat.
Kokemukset osoittavat, että hanhet löytävät pellot ja pysyvät niillä. Hanhien paimentaminen pois parhailta viljelyspelloilta on kuitenkin työlästä ja uusille karkotuskeinoille olisi tarvetta.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jukka Forsmanin mielestä kokeilua kannattaakin jatkaa.
Hanhipeltoja on kokeilussa mukana yhteensä 328,8 hehtaaria. Suurin pelto on Tohmajärven Valkeasuolla. Muut alueet ovat Kiteenlahdessa ja Puhoksessa Kiteellä sekä Tohmajärven Värtsilässä.
Talven aikana tehdään arvio jatkosta ja uusista pelloista, jotka voitaisiin ottaa hanhipelloiksi.
Maantieteellinen ja biologinen fakta on, että valkoposkihanhet pysähtyvät muuttomatkallaan mieluusti Suomen itärajan tuntumassa olevilla peltoaukeilla. Kun ne lentävät Vienanmeren pääpesimäalueiltaan kohti Pohjanmeren talviseutuja, Itä- ja Kaakkois-Suomi osuvat reitille. Ja hanhien on pakko syödä välillä.
Valkoposkihanhet aiheuttavat viljelijöille mittavia menetyksiä, kun linnut laiduntavat etenkin keväällä nurmipelloilla ja popsivat tuontantoeläinten rehuksi tarkoitetun vihreän suihinsa. Tuhoille ei näy loppua, vaikka tämän hetken tiedon mukaan valkoposkihanhikannan kasvu on taittunut.
Suorassa verkkolähetyksessä haastateltu viljelijä Pekka Partanen kertoo, että hanhet ovat ennen karkotuskokeilua suosineet luomutilan tärkeimpiä rehupeltoja. Hanhet näyttävät nauttivan apilasta ja rehevistä nurmikasveista sekä järven läheisyydestä.
– Luomunurmea ei saa edes rahalla ostettua karjalle. Rehun saatavuus määrittää sen, miten suurta karjaa voimme pitää.
Partanen on päätynyt hankkimaan lisää peltoalaa viljelyyn hanhien aiheuttamien tuhojen takia.
Lasertykin käytöstä huonoja kokemuksia
Partasella on karkotuskokeilun aikana ollut käytössään ihmisvoimia hanhipaimenina, lasertykki ja ampumislupia.
Sen Partanen on jo huomannut, että lasertykki ei kevään valoisaan aikaan näy eikä siten toimi lintujen hätistelyssä. Syksyn hämäryydessä taas lasertykin aurinkokennosto ei ole latautunut kunnolla.
Hanhipaimenien saatavuudessa on niinikään ollut pulmia. Poikkeuslupia lintujen ampumiseksi on jäämässä käyttämättä.
– Metsästysseuran jäsenet ovat päivisin töissä, eivätkä metsästäjät halua ampua lintuja huvikseen. Hanhia ei saa käyttää ruoaksi, muistuttaa Partanen.
Partasella itsellään ei ole aseenkantolupaa.
Viljelijä kertoo ihailleensa aluksi valkoposkihanhien saapumista suurena luonnonnäytelmänä.
– Nyt niiden hienous on hiipunut. Olen todella väsynyt tähän tilanteeseen, sanoo Partanen.
Partanen toivookin, että karkottamistoiminta jatkuisi tavalla tai toisella. Samoin korvausten maksaminen hanhien aiheuttamista tuhoista jatkossakin on Partasen toivelistalla.
Lue myös:
Maatalousministeri Leppä: Valkoposkihanhen muuttaminen riistalajiksi vaatisi EU-vaikuttamista
