Kolumbialainen liikemies Alex Saab on karkotettu Yhdysvaltoihin Kap Verden saarivaltiosta. Saab on ollut etsintäkuulutettuna ja häntä odottaa Yhdysvalloissa syyte rahanpesusta Venezuelan hallituksen puolesta.
Hän on kuulunut Venezuelan presidentin Nicolás Maduron lähipiiriin. Hänen nimensä nousi esiin myös Suomessa laajalti uutisoiduissa Panaman papereissa.
Saab pidätettiin Kap Verdessä kesäkuussa 2020, kun hänen lentokoneensa pysähtyi saarelle tankkaamaan.
Venezuelan hallituksen oli määrä jatkaa elokuussa alkaneita neuvotteluja opposition kanssa Mexico Cityssä, mutta neuvottelut on nyt laitettu jäihin hallituksen puolelta Saabin karkottamisen vuoksi.
Hallituksen pääneuvottelijan Jorge Rodriguezin oli määrä matkustaa Meksikoon, mutta tuo matka jää nyt tekemättä. Rodriguezin mukaan Saabin pidätys on ollut Yhdysvaltain laiton hyökkäys.
Pitkittyneessä poliittisessa ja taloudellisessa kriisissä olevassa Venezuelassa presidentti Nicolás Maduron hallinto nojaa asevoimien tukeen. Jo viisi miljoonaa venezuelalaista on lähtenyt kotimaastaan talouskriisin vuoksi.
Opposition ja sitä tukevien länsimaiden painostuksesta huolimatta Maduro on pitänyt kiinni vallasta ja maan turvallisuuskoneisto on pysynyt hänen takanaan. Kiina, Kuuba ja Iran ovat osaltaan tukeneet Maduron sosialistihallintoa.
Neuvottelut ovat olleet jäissä pari vuotta
Maduro sanoi keväällä olevansa valmis Euroopan unionin ja Norjan välittämään tapaamiseen. Neuvottelut katkesivat elokuussa 2019.
– Nyt (Jean) Guaidó on valmis istumaan alas kanssani. On mahdollista, että imperiumi antoi hänelle määräyksen, Maduro sanoi viitaten Yhdysvaltoihin.
Maduro on pitkälti antanut asevoimien komentajalle laajan toimivallan maan talouden hoitamiseen: ruoan jakelusta satamien hallinnointiin ja valuutanvaihdon kontrolliin. Armeijan johto toimii hänen talousjohtajinaan.
Yhdysvallat ja useat muut länsimaat tunnustivat vuonna 2019 parlamentin puheenjohtajana toimineen Guaidón Venezuelan presidentiksi, kun tämä tammikuussa 2019 vetosi perustuslakiin ja ilmoitti ottavansa presidentin tehtävät hoitaakseen.
Venezuelan parlamentissa oli tuossa vaiheessa opposition enemmistö.
Taustalla olivat vuoden 2018 kiistellyt presidentinvaalit. Opposition mukaan Maduron voitto perustui vaalivilppiin.
Viime joulukuussa suurin osa Venezuelan oppositiosta boikotoi parlamenttivaaleja, koska katsoiolevan epärehelliset. Tämä mahdollisti Maduron puolueen vaalivoiton.
YK:n nimittämä tutkijaryhmä syytti viime syyskuussa Venezuelan hallinnon syyllistyneen ihmisyyden vastaisiin rikoksiin: laittomiin teloituksiin, pakotettuihin katoamisiin, mielivaltaisiin pidätyksiin ja kidutukseen sitten vuoden 2014.
Lue lisää:
Latinalaisen Amerikan politiikka on murroksessa pandemian ja talouskriisin keskellä(2.7.)
