Kristillisdemokraatit on huolissaan pienten kuntien äänen hukkumisesta uusissa aluevaltuustoissa. Iso osa pienistä kunnista jää todennäköisesti ilman omaa edustajaa valtuustoissa, mikä voi puolueen mukaan johtaa palveluiden keskittämispäätöksiin.
Aluevaaliteemojaan tiistaina esitellyt puolue haluaa, että pienten kuntien äänen kuuluminen varmistetaan monipuolisella lautakuntarakenteella. Jokaisella kunnalla pitäisi olla edustaja vähintään yhdessä lautakunnassa, KD vaatii.
Puheenjohtaja Sari Essayahin mukaan päätöksiä palveluiden sijoittumisesta ei myöskään pitäisi tehdä suoraan yksinkertaisella äänten enemmistöllä.
–Hallituksen mallissa ei valitettavasti tunnisteta tätä suurta demokratiavajetta. Lähes joka alueella noin puolet äänistä annetaan keskuskaupungissa, mikä tarkoittaa sitä, että kyyti on kylmää pienille kunnille. Iso osa Suomen kunnista jää ilman edustajaa aluevaltuustoissa, Essayah sanoi eduskunnassa järjestetyssä tilaisuudessa.
Hän viittaa Ylen selvitykseen, jonka mukaan pienet kunnat voivat jäädä aluevaaleissa suurten jalkoihin.
Ensimmäiset aluevaalit järjestetään 23. tammikuuta. Vaaleissa valitaan valtuutetut hyvinvointialueille, jotka vastaavat jatkossa sosiaali- ja terveyspalveluista.
Satojen miljoonien kiista ratkaisematta
Sote-uudistuksessa muhii kristillisdemokraattien mukaan vielä arviolta 750 miljoonan euron rahoitusvaje, jos ja kun hyvinvointialueiden palkat harmonisoidaan.
Päätöksiä palkkojen tasaamisesta ei vielä ole, mutta Essayah pitää selvänä, että harmonisointi on tehtävä. Käytännössä kyse on siitä, että pienempien paikkakuntien hoitajien palkat nostetaan samalle tasolle suurempien kaupunkien työntekijöiden kanssa.
–Jos nämä ihmiset tekevät tosiasiallisesti samaa työtä, silloin heidän palkkansa tulee myöskin olla sama, koska he menevät saman työnantajan alaisuuteen.
Päätöksiä pitäisi Essayahin mukaan tehdä ensi vuoden aikana eli samaan aikaan kuin palkoista sovitaan työmarkkinakierroksella.
Kristillisdemokraatit on jo aiemmin kritisoinut sitä, että valtuustoryhmille ohjataan tukea poliittiseen toimintaan.
Monilla alueilla suurimpien puolueiden kiireellisimpinä asioina tuntuu Essayahin mukaan olevan se, miten satoja tuhansia euroja jaetaan omille valtuustoryhmille.
–KD:n mielestä hyvinvointialueista ei saa muodostaa piilopuoluetuen rahoituslähteitä. Alueille ei pidä myöskään perustaa sellaisia turhia tehtäviä, jotka sitten täytetään poliittisina nimityksinä. Valitettavasti tämäkin rumba tuolla maakunnissa on menossa.
Kristillisdemokraattien puoluesihteeri on vaihtumassa marraskuun lopun puoluevaltuustossa Asmo Maanselän hoidettua tehtävää yli kymmenen vuotta.
Maanselkä siirtyy Avain Asuntojen markkinointipäälliköksi.
Muutkin antaneet lupauksia palveluista
Kristillisdemokraattien vaaliteemana on, että palveluja on saatava sosiaali- ja terveyskeskuksista ympäri hyvinvointialuetta, ei ainoastaan keskuskaupungeissa.
Muista, vaaliteemojaan tähän mennessä kertoneista, puolueista myös SDP on luvannut panostaa uusissa aluevaltuustoissa hoitoonpääsyyn. Puolueen mukaan kiireettömään hoitoon pitää päästä seitsemässä päivässä hoitotarpeen arvioinnista, mikä onkin jo hallituksen tavoitteena.
Myös keskusta kampanjoi sen puolesta, että palveluita olisi saatavilla joka kunnassa ja lähipalveluita vahvistettaisiin. Sote-uudistus ei saa puolueen mukaan tarkoittaa sitä, että palvelut siirtyvät kauemmas ihmisistä.
