Kokkolalaisen Kiviniityn koulun 7. luokkalaiset Salla Kauppinen ja Nea Ersta vaihtavat kieltä sujuvasti suomesta ruotsiin.
Salla on ollut kielikylvyssä 5-vuotiaasta lähtien, Nea aloitti kielikylvyn 7-vuotiaana.
– Se on ihan kivaa. Yleensä opettajat puhuvat välillä suomeakin. Silloin kun oltiin pieniä, opettajat puhuivat ruotsia ja me vastattiin aina suomeksi. Nyt vastataan sillä kielellä, millä kysytään, Salla Kauppinen kertoo.
– Välillä on helppoa, välillä vaikeata. Se on kivaa, että luokka ei ole vaihtunut niin usein, Nea Ersta täydentää.
Puolet opetuksesta kielikylpykielellä
Yläkoulun kielikylvyssä opetuksesta keskimäärin puolet pitää olla kielikylpykielellä.
Kauppisen ja Erstan kohdalla se tarkoittaa, että esimerkiksi 7. luokalla biologiaa ja maantiedettä opiskellaan enemmän ruotsiksi, 8. luokalla suomeksi ja 9. luokalla jälleen ruotsiksi.
Näin varmistetaan, että eri aineiden käsitteet ovat hallussa ja ne osataan molemmilla kielillä jatko-opintojen alkaessa.
– Kun meillä alkoi olla matematiikkaa ruotsiksi ja suomeksi, oli aluksi vähän vaike ymmärtää, mitä tehtiin kummassakin, kun piti muistaa kahta eri juttua ja kahdella eri kielellä, Kauppinen kertoo.
– Jos mennään aiheesta yhtäkkiä toiseen, on vaikeata hahmottaa, mikä on mikäkin, Ersta jatkaa.
Parempi tilanne
Kokkola sai syksyllä 2020 aluehallintovirastolta huomautuksen siitä, ettei kielikylpyopetuksessa käytetä tarpeeksi ruotsia. Nyt tilanne on parantunut.
Päteviä opettajia on rekrytoitu kouluverkkouudistuksen yhteydessä, kun lukio siirtyi Länsipuistoon ja yläkoulu Kiviniittyyn ja Isokylään syksyllä 2021.
Lisäksi Kiviniityn koulussa jo aiemmin työskennelleitä aineenopettajia on lisäkouluttautunut.
Matematiikan, fysiikan ja kemian lehtorin Maarit Kaketin mukaan vieraalla kielellä opettaminen vaatii asennetta ja panostamista. Kaketti on esimerkiksi opetellut valtavasti sanoja.
– Minulla on myös hyvä suomenruotsalainen ystävä, jonka kanssa olen saanut harjoitella oppituntien pitämistä ja saanut häneltä myös hyviä vihjeitä, Kaketti kertoo.
Hyvää palautetta on saatu myös yhteistyöstä ruotsinkielisen koulun kanssa.
Salla Kauppinen ja Nea Ersta käyvät kotitaloustunneilla Donnerin koulussa. He ovat tykänneet.
– Oishan se kiva mennä sinne kouluun muinakin tunteina kuin vain köksän tunneilla, Ersta toivoo.
Yhteistyötä ruotsinkielisen koulun kanssa rajoittavat jaksojen ja tuntien eri pituudet. Kiviniityn koulussa on lukuvuoden aikana viisi jaksoa, Donnerissa kolme.
Oppitunti kestää Kiviniityssä 56 minuuttia ja Donnerin koulussa 70 minuuttia.
Näin opettajavaihto on mahdollista lähinnä aamuisin tai iltapäivisin.
Prosentteja tärkeämpiä asioita
Kaikilla kielikylvyn 50 prosentin keskimääräinen kielitavoite ei vielä toteudu.
Kiviniityn koulun rehtori Reijo Timonen arvioi, että siihen päästään parin vuoden kuluessa. Prosentteja tärkeämpää on Timosen mukaan se, miten opetus on järjestetty ja kuinka paljon kieltä käytetään aineen sisällä.
– Pïtää pystyä varmistamaan, että riippumatta siitä kumpaa kieltä käytetään, ymmärrys pitää olla korkealla.
Yhdeksäsluokkalaisilla Jesse Kauppisella ja Daniel Frilundilla on ruotsin kieltä kolme kertaa viikossa. Muissa aineissa kirjat ovat ruotsiksi ja opetus suomeksi.
Poikien mukaan ruotsia on riittävästi, sillä kahdella kielellä opiskelu on raskaampaa kuin yhdellä kielellä.
– Kyllä tämä on mulle ihan riittävä määrä viikossa, Frilund sanoo.
– Sanoisin myös, että on ihan sopiva määrä. Ei ole liian raskasta ja samaan aikaan oppii, Kauppinen toteaa.
Lue seuraavaksi:
