Pankkijätti Nordeassa on huomattu, että lasikaton rikkominen on hyvää bisnestä. Nordean yksityisasiakkaista vastaava johtaja Sara Mella tietää sen omasta kokemuksestaan.
Lasikatolla tarkoitetaan monenlaisia yhteiskunnan näkymättömiä esteitä, jotka käytännössä estävät jonkun ryhmän etenemisen yhteiskunnassa.
Mella on nähnyt, että yrityksen kilpailuasema työmarkkinoilla vahvistuu, kun se todistaa omalla toiminnallaan, että uraputki huipulle on auki kaikille sukupuolesta riippumatta.
– Ilman muuta se vaikuttaa. Uskon, että Nordea on kiinnostavampi työnantaja, kun nähdään, että täällä on monipuolisia työuria ja samat mahdollisuudet kaikilla edetä. Ja että siitä on konkreettisia esimerkkejä.
Juuri Mella on yksi pankkikonsernin konkreettisista esimerkeistä.
Hän johtaa Nordean yksityisasiakkaiden liiketoimintaa Pohjoismaissa. Alaisia on 7 000 ja hänen johtamansa liiketoiminnan tuotot olivat viime vuonna 3,6 miljardia euroa.
Mella oli Otavan toimitusjohtaja pari vuotta, mutta Nordeassa hän on ehtinyt työskennellä 30 vuotta. Hänen mukaansa tuossa ajassa tapahtunut muutos on ollut "ihan valtava".
– Enää moneen vuoteen ei ole tarvinnut löytää itseään tilanteesta, jossa huomaa olevansa ainoa nainen. Sitä tapahtui hyvinkin paljon työuran alussa ja monessa vaiheessa sen jälkeen, Mella kuvaa lasikaton helinää käytännössä.
Suomi täydellisen tasa-arvon kynnyksellä
Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n johtajan Emilia Kullaksen mukaan tasa-arvoisuus Suomessa on edennyt vauhdilla.
EVAn määritelmässä tasa-arvoiseksi yhteiskunnaksi katsotaan tilanne, jossa sukupuolet ovat edustettuna johtotehtävissä 40 - 60 prosentin osuudella.
Suomi on saavuttamaisillaan alarajan.
Tänä vuonna kolmatta kertaa julkaistu EVAn tutkimus kertoo, että naisten osuus johtotehtävissä oli noussut viime vuonna 37,5 prosenttiin.
– Jos tasa-arvon mittarina voi pitää 40-60 prosentin haarukkaa, se tarkoittaa, että olemme täydellisen tasa-arvon alarajalla, saavuttamassa sitä, Kullas kiteyttää tutkimustuloksen.
EVA on seurannut sukupuolten välisen tasa-arvon kehittymistä lasikattoindeksi-tutkimuksillaan. Niissä mittarina käytetään YK:n työjärjestö ILO:n tilastoja, jotka kertovat naisten osuuden johtotehtävissä yhtiöiden, hallinnon ja järjestöjen ylemmässä ja keskijohdossa lukuunottamatta pääjohtajia.
Suomessa tutkimus tehtiin ensimmäisen kerran vuoden 2017 luvuilla, jolloin naisten osuus johtotehtävissä oli runsas 30 prosenttia. Vuonna 2019 osuus oli noussut melkein 37 prosenttiin.
Oecd-maiden vertailussa on Suomi on noussut lähemmäs kärkisijoja, mutta lähimpään vertailumaahan ero ei kuitenkaan juuri kapene. Ruotsissa naisten osuus on kehittynyt vakaammin ja ylittänyt selvästi 40 prosentin rajan.
Kullas uskoo, että Suomessa lasikaton rikkova raja tavoitetaan vajaassa kymmenessä vuodessa.
– Se voi tuntua pitkältä ajalta, mutta tämä on mielestäni aivan erinomainen asia.
Myös Nordean Sara Mellan näppituntuma kertoo samaa.
– Uskon, että myönteinen kehitys jatkuu ilman muuta ja voi jopa kiihtyä, kun yrityksissä syntyy esimerkkejä, jotka kannustavat muita yrityksiä tekemään samaa.
Mella ja Kullas korostavat, että yhteiskunnan näkymättömän syrjinnän vähentyminen ei ole vain naisten etu. Heidän mukaansa sukupuolten tasa-arvossa on kyse oikeudenmukaisuuden lisäksi markkinatalouden toimivuudesta.
– Markkinataloudessa parhaiden kykyjen pitäisi päästä parhaille paikoille, Kullas muistuttaa.
Vanhempainvapaiden jakautuminen on yksi este naisten etenemiselle työelämässä. Mellan mukaan Nordeassa on tavallista, että ruotsalaiset isät pitävät seitsemän kuukauden isyysvapaan, mutta Suomessa isyysvapaat pidetään selvästi lyhyempinä.
Suomessa tulee elokuussa voimaan perhevapaauudistus, jossa vapaita on kiintiöity sekä isälle että äidille. Tavoitteena on lisätä isyysvapaiden käyttämistä ja viestiä myös työnantajille, että yhtä lailla kuin äiti myös isä voi jäädä vanhempainvapaille
Aiheesta voi keskustella lauantaihin 5.2. klo 23 saakka.
Lasikattojen olemassaoloa ja särkymistä käsitellään perjantaina 4.2. TV2:ssa ja Areenassa klo 18.30 alkaen Ylen Docventures-ohjelmassa.
