Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on pakottanut Suomen pohtimaan puolustustaan, ja myös jalkaväkimiinojen palauttamisen mahdollisuus on noussut julkiseen keskusteluun.
Asia jakaa kansanedustajia. Yle kysyi Hämeen ja Savo-Karjalan vaalipiirien kansanedustajilta, pitäisikö Suomen irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta, johon Suomi liittyi kymmenen vuotta sitten.
Sopimuksen tavoitteena on estää siviiliväestöä joutumasta miinojen uhriksi. Sopimukseen on liittynyt kolme neljäsosaa maailman maista, mutta esimerkiksi Yhdysvallat, Venäjä ja Kiina ovat sen ulkopuolella.
Kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien hämäläiset kansanedustajat katsovat, että Suomen tulisi irtaantua Ottawan sopimuksesta. Ylen kyselyyn vastasi 11 Hämeen vaalipiirin kansanedustajaa. Heistä seitsemän kannattaa sopimuksesta irtautumista.
Savo-Karjalan vaalipiirissä kysymykseen vastasi niin ikään 11 kansaedustajaa. Kokoomuksen ja perussuomalaisten viisi edustajaa kannatti irtautumista.
Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Jari Ronkainen (ps.) on tehnyt asiasta toimenpidealoitteen. Hän puolustaa jalkaväkimiinojen tarpeellisuutta.
– Jalkaväkimiina on erittäin kustannustehokas. Sen pelotevaikute on sellainen, että sitä ei oikein millään muulla pysty korvaamaan. Sen vuoksi olisi hyvä, että se olisi mukana meidän käytettävissä olevassa arsenaalissa Suomen puolustusta varten. Korvaavilla hankinnoilla ei ole pystytty suoraan korvaamaan jalkaväkimiinoja.
Ronkaisen mukaan Suomen pitkä itäraja, jolla ei ole muuria tai aitaa, saattaisi puoltaa miinojen käyttöä.
Ronkainen kuitenkin muistuttaa, että Ottawan sopimuksessa on puolen vuoden irtisanoutumisaika, eikä sinä aikana saa joutua konfliktiin.
– Tässä on monia mutkia matkassa, mutta olisi tärkeää, että asia etenisi. Euroopan tasolla me olisimme ainoa maa, joka ei olisi sopimuksessa mukana, mutta uskon, että asiasta keskustellaan myös muissa maissa kuin Suomessa.
Vasemmalla pysytään sopimuksen takana
Vasemmistopuolueet suhtautuvat kielteisemmin Ottawan sopimuksesta luopumiseen. Perusteena ovat korvaavat hankinnat. Suomi on muun muassa modernisoinut panssarimiinoittamisen sekä hankkinut viuhkapanoksia ja raketinheitinjärjestelmiä, huomauttaa demarien Tarja Filatov.
– Kaikki EU-maat ovat mukana sopimuksessa. Me teimme ratkaisun hyvin suurella enemmistöllä. Silloin sovimme, että miinat korvataan modernimmilla aseilla, ja me olemme tehneet niin. Poliitikkona minun on pakko luottaa Puolustusvoimain komentajan arvioon, että meillä ei ole mitään tarvetta palata Ottawan sopimuksessa kiellettyihin miinoihin.
Filatov myöntää, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on pannut koko Euroopan turvallisuusajattelun uusiksi.
– Turvallisuuspolitiikkamme pitää olla kestävää nyt, ja sen pitää olla kestävää myös sen jälkeen, kun sota Ukrainassa on päättynyt. Meidän on pidettävä huolta puolustuksestamme, ja sen me olemme tehneet. Olemme jo ennen tätä sotaa tehneet ratkaisun, että hankimme hävittäjiä. Lähtökohtamme on, että pystymme puolustamaan omaa maatamme.
Aaltola: "Tarvetta kaikenlaisille aseille"
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola myöntää, että asejärjestelmät ovat kehittyneet aktiivisempaan suuntaan, mutta maailma muuttuu ja hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut, että tarvetta on kaikenlaisille aseille.
– Maailma näyttää hyvin erilaiselta kuin 1990-luvulla, kun maamiinoista päätettiin luopua. Venäjähän ei niistä ole koskaan luopunut. Jos peräpeiliin katsotaan, niin nyt sopimusta ei saataisi aikaan. Silloin ajan henki oli toinen. Ajateltiin muun muassa Kaakkois-Aasian valtioita, joissa konflikteja oli valtioiden sisällä, nyt ne ovat valtioiden välillä.
Aaltola muistuttaa, että Suomella ja Venäjällä on 1 300 kilometriä yhteistä rajaa. Hän katsoo, että maamiinat tuottaisivat tiettyä pidäkettä erityisesti eteläisen Suomen maastossa.
Aaltola on kiinnittänyt huomiota droonien ja uudenlaisten sotatekniikoiden käyttöön, mutta silti taisteluiden ilme on entinen.
– Ukrainan kuvien perusteella sodankäynti näyttää aika keskiaikaiselta. Ei olla hypätty tieteiselokuvista tyypilliseen sodankäyntiin, vaan se on julmaa, kovaa, rujoa ja rajua. Siinä maamiinoillakin on oma roolinsa.
