Aivan varmoja ei olla siitä, tapahtuiko se Krimin niemimaalla vai Kiovassa. Joka tapauksessa jommassakummassa suoritettiin yli tuhat vuotta sitten kristillinen kaste, jonka vaikutukset näkyvät yhä edelleen silmiemme edessä.
Vuonna 988, silloinen pakana, Kiovan suuriruhtinas Vladimir kääntyi kristityksi.
– Se on itäslaavilaisen ortodoksisuuden alkupiste, sanoo yliopistotutkija, teologian tohtori Heta Hurskainen Itä-Suomen yliopistosta Joensuusta.
– Kiovaa pidetään kaikkien venäläisten kaupunkien äitinä, sanoo puolestaan Itä-Suomen yliopiston Venäjän historian dosentti Kati Parppei.
Kiovan suuriruhtinas Vladimirin kasteesta alkanut historia on tutkijoiden mukaan yksi tekijä, joka osaltaan voi selittää, miksi Venäjä on hyökännyt Ukrainaan.
Suuri symbolinen arvo
Tutkijat ja sota-asiantuntijat ovat varsin yhtä mieltä siitä, että Venäjän presidentti Vladimir Putin halusi vallata Kiovan, jotta voisi vaihtaa Ukrainan johdon venäjämieliseksi – siis syöstä pois vallasta Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin.
Mutta Kiova on venäläisille paljon enemmän kuin vain Ukrainan pääkaupunki, kertovat tutkijat Kati Parppei ja Heta Hurskainen.
Venäjän presidentti Vladimir Putin näkee Kiovan niin tärkeäksi osaksi Venäjän historiaa, että hän myös siksi haluaa palauttaa kaupungin Moskovan hallintaan. Samassa ajatus on myös Venäjän ortodoksisen kirkon johtajalla, Moskovan patriarkaatti Kirillillä.
Kiovan merkityksestä kertoo, että tutkija Kati Parppei ei usko Venäjän pommittavan kaupunkia maan tasalle, kuten se on tehnyt esimerkiksi Mariupolissa.
– Kiovan symbolinen arvo Venäjälle on niin suuri. Se liittyy moskovalaiseen ajatukseen, että Kiovasta lähti hahmottumaan sekä muinaisvenäläinen hallintorakenne että kristillistyminen ja kirkon rakentuminen Venäjälle, sanoo Parppei.
Tämä vuosisatoja sitten alkanut kehitys osaltaan selittää sekä Putinin että patriarkaatti Kirillin mielihalun Kiovaa ja Ukrainaa kohtaan.
– Kirillin mielestä Kiovan tulee kuulua Moskovan alaisuuteen, sanoo tutkija Heta Hurskainen.
Keskusvalta sai otteen
Kun Kiovan ruhtinas Vladimir sai vuonna 988 kasteensa, ei Venäjän valtiosta ollut vielä tietoakaan.
Nykyisen Ukrainan tienoilla oli tuolloin valtakunta nimeltään Kiovan Rusj, jota myös Kiovan Venäjäksi kutsutaan. Se ulottui suurimmillaan nykyisen Ukrainan alueelta pohjoiseen Jäämerelle saakka.
Kiovan Rusjiin kuului lukuisia ruhtinaskuntia. Myös Moskova oli silloin vain pieni ruhtinaskunta, samoin Kiova.
– Vuonna 1051 perustettiin Kiovan luolaluostari, joka on tärkeä hengellinen keskus ja tiettävästi ensimmäinen Rusj’n alueen luostari, kertoo Kati Parppei.
Kun mongolit valtasivat alueen 1200-luvulla, alkoi vallan painopiste siirtyä pohjoisemmaksi.
Moskovan dynastian valta kasvoi 1400- ja 1500-luvuilla ja he alkoivat kirjoittaa historiaa omasta näkökulmastaan. He kuvasivat itseään Kiovan manttelinperijöinä ja oikeauskoisen kristillisen kirkkokunnan johtajina.
– Moskovan ympärillä olleet ruhtinaskunnat alkoivat pitää Moskovan suuriruhtinasta johtajanaan. Silloin alkanut keskusvalta ja yhtenäisyys ovat punainen lanka, joka kulkee 1400-luvulta nykypäivään saakka, sanoo tutkija Kati Parppei.
Parppein mukaan venäläiset näkevät, että Ukraina on vanha venäläinen valtio, jossa itäslaavit olisivat olleet jakautumattomina.
– Se on moskovalaistettua historiankirjoitusta. Ukrainalaiset sen sijaan näkevät, että Ukraina on ukrainalainen ja painottavat enemmän läntisiä yhteyksiä, sanoo Parppei.
Putin haluaa karkulaisen kiinni
Vuonna 1988 silloisessa Neuvostoliitossa vietettiin suurta Venäjän ja Kiovan kasteen 1000-vuotisjuhlaa. Ne jatkuivat myös vuonna 1991 itsenäistyneessä Ukrainassa joka heinäkuu.
– Krimin valtauksen eli vuoden 2014 jälkeen ei Moskovan patriarkalla ole ollut Ukrainaan asiaa, kertoo tutkija Heta Hurskainen.
Moskovan Patriarkka Kirill on avoimesti kertonut hyväksyvänsä Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan, mikä on herättänyt niin Suomessa kuin muuallakin ortodoksisessa maailmassa on suurta ihmetystä.
Yliopistotutkija Heta Hurskaiselle patriarkka Kirillin toimet eivät tulleet yllätyksenä. Kirill näki tässä mahdollisuuden palauttaa Ukrainan eri ortodoksit takaisin Moskovan yhteyteen.
– Moskovan patriarkaatin juuret ovat Kiovassa ja siellä yli tuhat vuotta tapahtuneessa kasteessa, sanoo Hurskainen.
Kati Parppei kertoo, miten Putin vuonna 2014 totesi Krimin olevan yhtenäisen Venäjän valtion ja keskusjohtoisen Venäjän valtakunnan henkinen lähde. Tällä Putin viittasi juuri Kiovan suuriruhtinas Vladimirin kristillisen kasteeseen.
– Vladimir Putin näkee uhkana, että Ukraina lipeää pois Moskovan vaikutuspiiristä. Sama on Venäjän ortodoksisella kirkolla, joka pelkää Ukrainan lipeävän pois Moskovan patriarkaatin vaikutuspiiristä, selittää yliopistotutkija Heta Hurskainen Itä-Suomen yliopistosta.
Vaikka Venäjän päätavoite Kiovan valtaamisessa oli, että se pääsisi vaihtamaan Ukrainan poliittisen johdon mieleisekseen, on Kiovan historiallinen merkitys Kati Parppein mielestä yksi, joskin toissijainen syy nyt käytävään sotaan.
– On siinä sodassa myös syvää symboliikkaa, joka liittyy Kiovan henkiseen merkitykseen. Ajatuksena Putinilla on, että karkulainen pitää saada takaisin Moskovan hellään huomaan, tiivistää Itä-Suomen yliopiston Venäjän historian dosentti Kati Parppei.
Voit keskustella aiheesta 25.4. kello 23:een saakka.
Lue seuraavaksi: Ukrainan ortodoksisten hiippakuntien välit ovat olleet pitkään jännitteiset ja hiertäneet Ukrainan ja Venäjän suhteita
Arkkipiispa Leo sanoo, että Putinin aisapari, patriarkka Kirill on kulkenut harhaan
Tutkijan mukaan Ukraina on historiansa kautta lähempänä Keski-Eurooppaa kuin Venäjää
Vladimir Suuresta tuli Venäjän presidentin ja koko kansan sankari
Yle seuraa Venäjän hyökkäystä jatkuvasti. Lue uusimmat uutiset tästä.
