Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat valtava kriisi Ukrainan terveydenhuollolle jo perussairauksienkin osalta.
Jopa noin kolmasosa kroonisia sairauksia sairastavista ukrainalaisista ei saa riittävää lääkitystä tai hoitoa sodan keskellä, selviää maailman terveysjärjestö WHO:n huhtikuun lopulla julkaisemasta raportista.
Tilanne näkyy myös Lääkärit ilman rajoja -järjestön työssä.
Esimerkiksi Žytomyrissa oli pulaa muun muassa diabetes-, verenpainetauti- ja astmalääkkeistä, kun anestesialääkäri Kariantti Kallio oli järjestön nimissä Ukrainassa huhtikuussa.
Kallio kiersi sairaaloissa enimmäkseen Itä-Ukrainassa ja kartoitti, millaisia tarvikkeita tai koulutusta ukrainalaiset lääkärit kaipaavat.
Pääpaino oli sotavammojen hoitoon tarvittavissa tarvikkeissa, mutta myös lääkepula nousi esille.
– Idässä on nouseva tarve perussairauksien lääkkeille. Donetskin alueella on ohjeistettu ihmisiä poistumaan, mutta vanhukset, kehitysvammaiset ja perussairauksista kärsivät eivät ole kyenneet lähtemään.
Tilanne hankaloittaa myös vakavampien sairauksien hoitamista, vaikka esimerkiksi syöpäpotilaiden hoito jatkuu sodan keskelläkin.
Moni syöpäpotilas on paennut Ukrainasta, osa jopa ilman potilastietojaan, joita on selvitetty jälkeenpäin, kertoo The Guardian.
Kiovalainen syöpälääkäri arvioi lehdelle, että 15–20 prosenttia ukrainalaisista syöpäpotilaista on joutunut keskeyttämään hoitonsa sodan takia. Venäjän pommitukset ovat tuhonneet myös syöpäklinikoita Mariupolissa ja Harkovassa.
Žytomyrin tuberkuloosipotilaat saivat lääkkeet kuukaudeksi
Monet tahot vievät Ukrainaan lääkkeitä ja terveydenhuollon tarvitsemia tarvikkeita.
Esimerkiksi maailman terveysjärjestö WHO on toimittanut yhteistyökumppaneidensa kanssa maahan lääkkeitä ja terveydenhuollon laitteita noin 7,5 miljoonan ihmisen tarpeisiin.
Tarvetta avulle on, vaikka Ukraina on saanutkin sitä suuret määrät. Maan terveysministeriö listasi Twitter-päivityksessä muun muassa 130 miljoonaa lääkepakkausta ja tuhansia lääketieteellisiä tarvikkeita.
Lääkärit ilman rajoja -järjestöllä on 50 vuoden kokemus kriisialueella toimimisesta.
Heillä on keskusvarasto, josta on siirretty tavaraa Ukrainan päävarastoon. Sieltä tarvittavat lääketoimitukset järjestyvät oikeisiin sairaaloihin muutamassa päivässä.
– Tiedämme, miten tarvikkeita viedään kriisialueille. Nyt normaalit kuljetusketjut eivät toimi, kun yritykset eivät uskalla toimittaa lääkkeitä tai tarvikkeita perille, kertoo Lääkärit ilman rajoja -järjestön Suomen toiminnanjohtaja Linda Konate.
Kansainvälinen lääkärijärjestö on aloittanut Ukrainassa toimimisen jo 1999. Se on tehnyt jo ennen sotaa Ukrainan terveysministeriön kanssa tuberkuloosi-, C-hepatiitti- ja HIV-työtä.
Järjestön tuberkuloosityö keskittyy Žytomyriin.
– Kun sota alkoi, tuberkuloosipotilaille annettiin kuukauden lääkkeet. Nyt potilaat ovat olleet omillaan, kertoo Konate.
Parhaillaan järjestö jäljittää näitä tuberkuloosipotilaita terveysministeriön kanssa, jotta heidän hoitonsa voitaisiin varmistaa.
Ukrainassa ja muualla Itä-Euroopassa ongelmana on se, että lääkkeille vastustuskykyiset tuberkuloosin tautimuodot ovat yleisiä. Tuberkuloositapauksia todetaan noin 20 000 vuosittain, mutta kriisiolojen ahtaat majoitukset ja kuljetukset lisäävät taudin leviämisriskiä.
Noin 260 000 ukrainalaisella on HIV-tartunta. Heille yhdysvaltalainen AIDS-hätäohjelma ja WHO ovat järjestäneet lääkityksen 12 kuukauden ajaksi. Ilman tehokasta lääkitystä HIV-potilaalla on 30-kertainen riski sairastua tuberkuloosiin.
Henkinen tuki on tärkeä osa lääkärijärjestön toimintaa
Materiaalisen avun lisäksi Ukrainassa tarvitaan myös psyykkistä apua. Keskusteluapua tarjotaan muun muassa mobiiliklinikoilla.
Lääkärit ilman rajoja on ollut jo vuoden 2014 jälkeen Itä-Ukrainassa tukemassa mielenterveyspalveluja.
– Se on tärkeä osa toimintaamme. Hoidamme perussairauksia, mutta samalla näemme paljon mielenterveyteen liittyviä oireita, joita yritämme myös tukea siinä tilanteessa, kertoo Linda Konate.
Järjestö kartoittaa henkisen avun tarvetta ja ottaa tarvittaessa lisää ammattilaisia mukaan työhön.
Henkisen avun tarve Ukrainassa tulee kasvamaan entisestään. Ihmiset elävät kellareissa ja metroasemille hankalissa olosuhteissa. Samaan aikaan ukrainalaisia järkyttää miehitetyltä alueilta paljastuneet Venäjän joukkojen raakuudet ja seksuaalisesta väkivalta, josta kaikki ukrainalaiset uhrit eivät pysty vielä edes puhumaan.
Ukrainasta viikko sitten palannut Kariantti Kallio sanoo, että henkistä tukea ja myötätuntoa tarvitaan myös muilta ihmisiltä, jotta sodan keskellä olevia ihmisiä ei unohdeta, vaikka kriisi jämähtäisi.
– Rahan antaminen avustusjärjestöille on järkevää, koska järjestöt selvittävät ajankohtaisen tarpeen paikan päällä. Tarve voi muuttua nopeastikin.
Lue tuoreimmat uutiset Ukrainasta tästä.
Lue lisää:
Kuuntele Ylen Uutispodcastista, mitä Kariantti Kallio koki Ukrainassa.
