Jyväskylän Lounaispuiston lava täyttyy pian laulajista. Ihan todella siis täyttyy, koska paikalle odotetaan jopa 1 600 henkilön suurkuoroa.
Siksi Marjukka Mannerkin on täällä. Hän on ollut mukana järjestämässä Sulasolin Laulu- ja soittojuhlia Sulasolin Keski-Suomen piirin hallituksessa. Sulasol on perinteikäs Suomen Laulajain ja Soittajain liitto, joka viettää nyt satavuotisjuhliaan Jyväskylässä.
Manner taas on laulaja, soittaja ja kuoronjohtaja.
– Kouluun mennessäni luulin, että kaikki ihmiset laulavat ja soittavat pianoa, sanoo Manner.
Mannerin äiti ja ensimmäisen luokan opettaja lauloivat samassa kuorossa. Ja laulavat edelleen.
Ei siis ihme, että tytär valitsi ammatikseen musiikin. Manner opiskeli Jyväskylässä viulunsoittoa ja klassista laulua.
Mannerin mielestä kurolaulaminen on mahtavaa.
– Ihmiset kokoontuvat yhteisen ohjelmiston äärelle ja aina on tavoitteena joku konsertti ja taide-elämys yleisölle. Yhdessä työskennellään yhteistä päämäärää kohti, Manner sanoo.
Kuorossa laulaminen on siis mitä suurimmassa määrin yhdessä tekemistä ja yhdessä olemista. Korona-aika on ollut kuoroille vaikeaa.
–Se on ollut iso tyhjiö.
Etäharjoituksissa kuului vain oma ääni
Osan ajasta kuorota ovat saaneet treenata pienemmissä porukoissa. Pelkät etäharjoitukset ovat olleet kaikkein hankalimpia, varsinkin kuoronjohtajalle.
Etäharjoituksissa laulaja on kuullut vain oman äänenstä ja kuoronjohtajan äänen, mutta kuoronjohtaja ei ketään muuta.
– Se on ollut tosi yksinäistä työtä. Kuorolaulaminen perustuu siihen, että ollaan samassa tilassa, käytetään ääntä ja kuunnellaan, miten se soi, Manner sanoo.
Laulujuhlien edellä murheet on kuitenkin pois pyyhkäisty ja tunnelma on korkealla. Sulasol-laulujuhlat järjestetään viiden vuoden välein, joten niitä ei ole korona-ajalle onneksi osunut.
– On tosi innostunut ja ehkä vähän herkistynytkin olo.
Manner aikoo kuunnella kaikki juhlien konsertit, mutta odottaa erityisesti avajais- ja päätösjuhlien sekä juhlajumalanpalveluksen suurkuoroja.
– Suurkuoron kuuleminen on elämys jo sinänsä. Sellaista ei muuten pääse kokemaan.
Kuorossa kehittyy jatkuvasti
Mitä kuorolaulaminen sitten oikein vaatii? Voiko kuka vaan aloittaa kuoroharrastuksen?
– Tärkeintä on, että pystyy toimimaan ihmisten kanssa. Tarvittavien musiikillisten taitojen riippuu siitä, minkä tasoiseen kuoroon menee. Kuorossahan kehittyy koko ajan, Manner sanoo.
Manner itse liittyi kuoroon jo lapsena 1990-luvulla. Peruskoulussa ja lukiossa muodostui erilaisia lauluporukoita, joissa Manner otti jonkinlaista johtajan roolia.
Jyväskylässä Manner opiskeli ensin viulunsoittoa, mutta ammattikorkeakoulussa oli mahdollista suorittaa myös kuoronjohtajan opintoja.
Nyt Manner johtaa alkujaan opiskelijoista muodostettua Musica-kuoroa Jyväskylässä ja sekakuoro Sommeloa Toijalassa.
– Kuoronjohtajan tehtävänä on olla korvat. Lisäksi on voitava luoda ilmapiiri, missä kaikki voivat oppia ja kehittyä, Manner sanoo.
Taiteellinen näkemyskin on tärkeää. Usein kuoronjohtaja on se, joka päättää, mitä lauletaan. Konsertissa kuoronjohtaja huolehtii musiikillisista perusasioista kuten perussykkeestä ja taiteellisesta kokonaisuudesta.
– On myös saatettu sopia jotain mystisiä merkkejä oman kuoron kanssa, mutta konsertissa tärkeintä on, että johtaja saa kuoron yltämään parhaimpaansa.
Moni kuoro osaisi lukea sanat ja nuotit ilman johtaajakin, mutta huippusuoritukset vaativat sparraajaksi kuoronjohtajan.
Laulujuhlilla Manner aikoo tällä kertaa lähinnä nauttia muiden laulusta. Mutta suurkuorotapahtumissa hänen äänensä voi viikonlopun aikana kuulla, satojen muiden joukossa.
Voit keskustella aiheesta 11.6.2022 klo 23 asti.
Lue lisää
