Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Korona kasvatti kiinnostusta palstaviljelyyn – Tampereen suosikkialueilta palstaa joutuu jonottamaan vuosia

Palstalta voi saada helpotusta kauppalaskuun, varsinkin jos jaksaa panostaa palstaansa ja on aikaa hoitaa viljelyksiä.

Essi Liikosen viljelypalstalla Tampereen Tahmelassa kasvaa sekä kukkia että syötäviä. Tämän vuoden sadonkorjuu on jo alkanut, mutta runsaimmat viikot ovat vielä edessä. Video: toimittaja Juha Kokkala, kuvaus ja editointi Helmi Holopainen / Yle
  • Reija Grönroos

Sadonkorjuu on alkanut Essi Liikosen viljelypalstalla Tampereen Tahmelassa.

– Avomaan kurkkua ensin, sitten yrttejä ja hernettä. Porkkanaa ja punajuurta saa jo harventaa, että niitäkin tulee. Pian saa myös tomaattia, palstaviljelijä luettelee.

Liikonen joutui jonottamaan palstaansa monta vuotta. Nyt hän kuokkii, kastelee ja kitkee sitä toista kesää.

– Parin viikon aikana sato alkaa tästä vielä kasvaa.

Tahmela on Tampereen suosituin, monivuotinen palsta-alue, johon jonottaa tälläkin hetkellä noin 180 innokasta viljelijää. Jono on pitkä myös Nekalaan ja Haiharaan.

Korona sai ihmiset palstalle

Jyväskylässä ja Oulussa palstojen vuokrausta hoitaa kaupunki, ja ainakin Oulussa palstoja oli vapaana vielä heinäkuussa. Helsingissä vuokraus on annettu kaupunginosayhdistysten tai Hyötykasviyhdistyksen tehtäväksi. Turussa ja Tampereella palstat viljelijöille jakaa ja vuokraa 4H-yhdistys.

Tampereella työtä hoitaa yhdistyksen palstaneuvoja Ria Kivirinne.

– Korona-aika innosti ihmiset palstaviljelyyn, vuosina 2020 ja 2021 oli suorastaan ryntäystä. Nyt kovin kysyntä on tasaantunut, mutta jonoa on yhä. Enemmän on kysyntää kuin tarjontaa.

Kivirinteen mukaan Tahmelan viljelypalsta-alue on niin iso, että jono sinne liikkuu ja viljelijöitä vaihtuu vuosittain. Sen sijaan varsinkin Haiharan palstalla vaihtuvuutta on hyvin vähän.

Tamperelaisia multasormia kiinnostavat eniten keskustan liepeillä olevat palstat kuten juuri Tahmela ja Nekala sekä Hatanpää. Niissä kaikissa on monivuotisia palstoja. Järvensivulla ja Koivistonkylässä palstat ovat yksivuotisia, ja Takahuhdissa ja Ruskossa on molempia.

Kastelukannuja Tampereen Tahmelan viljelypalstalla.
Essi Liikanen sanoo, että tänä kesänä ei ole tarvinnut kastella yhtä paljon kun viime kesänä. Kuva: Helmi Holopainen / Yle

Essi Liikonen sanoo, että hänelle palsta on enemmänkin piilopaikka, jossa voi olla itsekseen. Sieltä saatava sato on plussaa sen päälle.

Jos haluaa, palstalta voi saada myös "ruoka-apua".

– Kyllä palstalta voi saada helpotusta kauppalaskuun. Varsinkin jos hiukan jaksaa panostaa palstaansa ja on aikaa hoitaa viljelyksiä.

Liikonen sanoo, että viime kesänä tarvittiin kastelua paljon enemmän kuin tänä kesänä on tarvittu. Kevät oli pitkä ja alkukesästä kylmää, mutta sitten kasvukausi pääsi vauhtiin.

Ruuan hinnanousun uskotaan lisäävän innostusta ruuan viljelyyn itse – Oulussa suosituimmat viljelypalstat on viety käsistä jo pitkään

Mitä ajatuksia juttu herätti? Haluaisitko kasvattaa ruokaasi enemmän itse? Voit keskustella aiheesta 16.8. kello 23 asti.