Tervolassa on koettu kauan odotettu hetki, kun jopa 4000 vuoden takaista perimää kantavat alkuperäiskarjojen edustajat ovat vihdoin saapuneet Louen laitumille Pelson vankilatilalta.
Uhanalaiset lapinlehmät ja kainuunharmaslampaat sekä suomenlampaat ovat siirtyneet nyt Ammattiopisto Lappian hoiviin. Ne ovat julkishallinnon ylläpitämiä ja osa kansallista geenivaraohjelmaa.
Alkuperäiskarja on osa Maa- ja metsätalousministeriön ylläpitämää geenivaraohjelmaa, jonka merkitys Suomelle on mittaamaton. Sukupuutolta pelastettu lapinlehmä on historiansa ja ominaisuuksiensa vuoksi suuri aarre.
– Se on osa meitä suomalaisia. Lapinlehmä on kansallisaarre, luonnehtii kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio.
“Kansallisaarre ja osa meitä suomalaisia”
Lapinlehmän historia tekee siitä kiinnostavan juuri nyt, kun Euroopassa käydään jälleen sotaa. Suomalaiset kantoivat samanlaista huolta eläimistään, kuin näemme ukrainalaisten tekevän nyt.
– Kun lähdettiin evakkoon, lehmät kulkivat mukana. Kun palattiin kotiin, navetat ja kodit oli poltettu, mutta lehmistä pidettiin silti huolta. Alkuperäisrodut on osa meidän tarinaa ja on vain ja ainoastaan meidän vastuulla pitää niistä huolta, Husu-Kallio muistuttaa.
Alkuperäisrodut ovat tärkeitä tulevaisuudessa, kun kotieläintuotanto joutuu sopeutumaan ympäristön muutoksiin. Esimerkiksi ilmastonmuutos voi nostaa kestävän alkuperäiskarjan suureen arvoon, jos nykyisistä roduista puuttuu sopeutumisen kannalta tärkeää geneettistä vaihtelua.
Husu-Kallio sanoo, että vaatimaton lapinlehmä tulee pienemmällä toimeen kuin pidemmälle jalostetut lypsylehmät. Tämä ominaisuus voi olla arvokas, kun ilmastonmuutos etenee.
– Jos lapinlehmät ja alkuperäisrotuiset eläimet hevosesta alkaen ovat pelastaneet meitä tässä historiassa, saattaa olla, että niillä on myös rooli meidän tulevaisuudessamme, Husu-Kallio sanoo.
Louen geenipankkikarjasta myös kainuunharmaslammas on uhanalainen. Lisääntyviä lampaita on alle tuhat. Suomenlammas sen sijaan on yleinen rotu lammastiloilla.
Husu-Kallio uskoo, että lapinlehmällä, kuten muillakin suomenkarjoilla, voi olla tulevaisuudessa suuri merkitys myös kulinaristisia ja valtavirrasta poikkeavia raaka-aineita tuottavina tuotantoeläiminä, vaikka ne eivät pysty kilpailemaan tuotantomäärissä nykyrotujen kanssa.
Vankila pelasti lapinlehmän
Pelson vankila pelasti lapinlehmän sukupuutolta, kun lajin edustajia oli jäljellä enää noin 30. Nykyisin lapinlehmiä on noin 850, joista suurin osa elää yksityistiloilla. Tervolan Louella asuu nyt 65 lapinlehmää.
Pelson vankilamaatilan tilanhoitaja Rauno Koistinen kertoo, että mieli on nyt haikea, kun lehmät lähtivät.
– Olemme hoitaneet eläimiä ja tehneet jalostustyötä täydellä sydämellä, Koistinen kertoo.
Lehmät ovat olleet myös vankien suosiossa.
– Eläintenhoitopuoli on ollut erittäin tykätty työpaikka. Vangeilla on ollut lempilehmiä, ja he ovat ottaneet niistä kuvia. Pieni huoli on siitä, mitä he rupeavat tekemään tulevina vuosina. Olemme kuitenkin hyvillämme siitä, että täällä olosuhteet ovat hyvät, Koistinen sanoo.
Katso maanantain verkkolähetys Louelta kokonaisuudessaan:
Juttua täydennetty kello 15.08 verkkolähetyksen kommenteilla.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 30.8. kello 23 saakka.
Lue myös:
Uhanalainen lapinlehmäkanta halutaan elvyttää – lapinlehmäjäätelöä maisteltiin Rovaniemellä
