Puurakentaminen ja luonto korostuvat Lempäälän tulevilla asuntomessuilla.
Puurakentamisen trendi näkyy koko messualueen suunnittelussa. Kaikissa kortteleissa julkisivumateriaalin täytyy olla puuta. Käytännössä koko alueesta muodostuu puutaloalue, koska yhtä korttelia lukuun ottamatta myös runkomateriaalit ovat puuta.
Valmistautuminen vuonna 2026 järjestettäviin messuihin on aloitettu. Projektipäällikkö Pekka Seppäsen mukaan rima on asetettu korkealle jo suunnitteluvaiheessa.
– Pyrkimyksenä on saada ilmastopositiivisin asuntomessualue aikaiseksi, sanoo Seppänen.
Tämä tarkoittaa sitä, että messualueella keskitytään entistä enemmän siihen, miten pystytään rakentamaan ekologisesti kestävällä tavalla.
Asuntomessualueen tontit ovat haluttuja, ja tonttien kilpailutuksen kautta valitaan vain rakentajien parhaat ideat.
– Tällä tavalla päästään hyvin kunnianhimoisiin ratkaisuihin ekologisen rakentamisen kannalta, uskoo Pekka Seppänen.
Ekologisuuteen vaikuttavat puun käyttö rakentamisessa ja materiaalivalinnoissa, energiaratkaisut sekä piharakentaminen. Myös rakennusmateriaalien uusiokäyttö tulee olemaan pohdinnassa.
Rakentajille pyritään tuomaan helposti saataville tutkittua tietoa ekologisesta rakentamisesta, jotta heidän ei tarvitse käyttää aikaa sen etsimiseen.
Professori: uusiokäytetty rakennusmateriaali ilmastolle paras
Puurakentaminen on tällä hetkellä keskimäärin parasta puunkäyttöä. Tämä vaatii kuitenkin sen, että puurakentamisen osuus ei lisäisi sen osuutta kaikesta puun käytöstä. Eli metsästä ei rakentamista varten otettaisi lisää puuta.
– Usein on harha, että kun rakennukset on tehty puusta ja siellä on paljon hiilidioksidia, se kumoaisi päästöt. Sehän ei pidä paikkaansa, sanoo professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskuksesta.
Seppälän mukaan silloin unohdetaan se, mitä metsässä on tapahtunut. Metsänielu on pienentynyt siihen nähden, että puuta ei olisi hakattu ollenkaan sieltä pois.
Puumateriaalin valmistus hävittää metsän hiilivarastoa niin pitkäksi aikaa, että siitä ei tulla saamaan ilmastohyötyjä vuosisadan aikana.
– Ihmisten on hyvin hankala ymmärtää tämä aikahorisonttiasia. Vaikka puu uusiutuu, se on hyvin hidas prosessi, sanoo Jyri Seppälä.
Seppälän mielestä tilanne olisi toinen, jos samaan aikaan pystyttäisiin ajamaan fossiiliperäisiä päästöjä ripeästi alas.
Asuntomessualueella ilmasto hyötyy hänen mukaansa eniten siitä, jos rakennusmateriaaleja uusiokäytetään.
Tällä hetkellä messualue on vielä peltoa
Messut järjestetään Saikan alueella Lempäälän nauhataajaman keskivaiheilla, kauppakeskus Ideaparkin tuntumassa. Tällä hetkellä alue koostuu lähes yksinomaan pellosta ja rakentamattomasta alueesta.
Seuraavan neljän vuoden aikana alue kokee muodonmuutoksen. 12 hehtaarin kokoiselle messualueelle rakentuu runsaan 20 omakotitalon lisäksi rivitaloja sekä kytkettyjä omakotitaloja. Kytketty talo tarkoittaa sitä, että omaa ja naapurin taloa yhdistää esimerkiksi autokatos. Lisäksi samalle asuinalueelle rakennetaan kerrostaloja, uusi koulu ja päiväkoti.
Seppäsen mukaan uudella messualueella korostuvat lähialueen palvelut, joita löytyy muun muassa lähellä sijaitsevasta kauppakeskuksesta. Alueen lähettyville on suunnitteilla myös uusi lähijuna-asema.
– Sen toteutuminen on hyvin todennäköistä. Rakentuminen menee kuitenkin asuntomessujen jälkeiseen aikaan, kertoo projektipäällikkö Pekka Seppänen.
Paljon pientaloja
Vuoden 2026 messualueesta tulee Seppäsen mukaan “hyvinkin asuntomessutyyppinen”, eli pientalovaltainen. Tontit ovat kooltaan 200–300 neliön väliltä. Puhutaan niin sanotuista kaupunkipientaloista.
– Kaupunkipientalo on rivitalon näköinen omakotitalo. Siinä on omat pihat ja rakennukset eikä ole yhtiötä. Ne on vain kytketty toisiinsa.
Asuminen on yhteisöllisempää ja rakentaminen tiiviimpää. Samalla pystytään pitämään omakotitaloasumisen edut mukana.
– Varsinaisesti mitään suuria rakennuksia ei tule. Koko alueen tavoitteena onkin se, että asutaan kohtuu tiiviisti, jotta saadaan käytettyä tilaa järkevästi. Pystytään sitten kehittämään esimerkiksi joukkoliikennettä ja niin edelleen, kertoo Seppänen.
Inspiraatiota alueen suunnitteluun on Seppäsen mukaan haettu laajasti.
– Ei varsinaisesti ole mitään tiettyä inspiraation kohdetta. Kaavan laatija Soili Lampinen on pitkällä kokemuksella ja monesta paikkaa ottanut kaavaan inspiraatiota. Esimerkiksi sillä tavalla trendit näkyvät, että meillä on kaupunkipientaloja, jotka ovat Suomessa tehneet tulonsa. Niitähän ei perinteisesti aiemmin juuri Suomessa ole ollut, kertoo Seppänen.
Kukkapelto pyritään säästämään
Seppäsen mukaan parhaillaan käynnissä olevan aluesuunnittelun tavoitteena on pyrkiä luonnonmukaisiin ratkaisuihin.
Esimerkiksi messualueella sijaitseva kukkapelto on huomioitu. Se pyritään mahdollisuuksien mukaan säästämään.
Ydintavoitteena on yhdistää kaupunkimainen ympäristö ja luonto yhteen.
– Pyritään välttämään ylimääräistä hoidettavaa viheraluetta. Eli ei varmastikaan tule esimerkiksi paljon hoitoa vaativia nurmikenttiä. Pyritään myös tekemään ympäristöä, jossa eläimet ja hyönteiset pärjäävät, kertoo Seppänen.
Lue lisää:
