Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit yrittävät estää teho-osastojen lakot lakiteitse. Kanta-Hämeessä lakko alkaisi perjantaina ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä ensi viikon tiistaina. Kanta-Hämeen teho-osastolla on viisi potilasta, Varsinais-Suomessa paikkoja on yli kaksikymmentä.
Asiasta kertoivat ensimmäisenä Helsingin Sanomat ja MTV.
Poikkeuksellisessa turvaamistoimihakemuksessa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri pyytää Helsingin käräjäoikeutta kieltämään Tehyä ja Superia aloittamasta työtaistelua.
– Sen lisäksi hoitajajärjestöjä pyydetään ohjeistamaan työntekijöitä, että he pidättäytyisivät osallistumasta työtaisteluun, sanoo Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juhani Grönlund.
Lakkoon on varauduttu Kanta-Hämeessä myös siirtämällä potilaita muihin sairaaloihin. Uusia potilaita ei oteta.
Myös VSSHP valmistautuu lakkoon
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä odottaa oikeudelta päätöstä lähipäivinä.
– Uskon, että tämä keino on riittävän nopea. Toisin kuin hallituksen esitys potilasturvallisuuslaista.
Myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri harkitsee oikeustoimia. Asiasta kertoo Kaleva.
Lindénin mukaan hallitus sopuun potilasturvallisuuslaista
Hallitus on Demokraatin mukaan päässyt sopuun potilasturvallisuuslaista. Perhe ja peruspalveluministeri Aki Linden (sd.) kertoo, että sairaanhoitopiirien päätökset eivät vaikuta hallituksen lainvalmisteluun.
Vasemmistoliitto on ilmoittanut, ettei se hyväksy lakia nykymuodossaan. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo sanoo, että puolue vaattii lakiin merkittviä muutoksia eduskuntakäsittelyssä, että vasemmistolitto voisi hyväksyä sen.
Lakiluonnosta esiteltiin sunnuntaina hoitajajärjestöille ja se sai täystyrmäyksen. Super ja Tehy totesivat, että laki veisi pohjan laillisilta lakoilta.
Listasimme, miten lakko-oikeus muuttuisi, mikäli lakiesitys menisi läpi. Muutokset olisivat voimassa tammikuun loppuun asti. Lakiluonnoksessa korostetaan, että toimet ovat viimesijaisia.
1. Työntekijöillä olisi velvollisuus huolehtia, että hoitajia on töissä myös lakon aikana
Vastuu potilasturvallisuudesta on nykyisin työnantajilla. Lakiluonnoksessa vastuuta halutaan siirtää työntekijöille. Työntekijäjärjestöillä olisi siis velvollisuus järjestää lakon aikana sosiaali- ja terveydenhuoltoon tarpeeksi henkilökuntaa.
Vastuu suojelutyöstä ei poistuisi, vaikka hoitajat päättäisivät joukkoirtisanoutumisista. Suojelutyöllä tarkoitetaan työtä, jolla turvataan potilaan henki ja terveys työtaistelujen aikana.
Hoitajaliitot Tehy ja Super ovat uhanneet joukkoirtisanoutumisilla mikäli palkat eivät nouse seuraavan viiden aikana 3,6 prosenttiyksikköä yli yleisen linjan. Seuraava mahdollinen ajankohta joukkoirtisanoutumisille on ensi vuoden alku, kun hyvinvointialueet aloittavat.
2. Työntekijät eivät voisi aloittaa lakkoa ellei ole varmistettu että henkilökuntaa on tarpeeksi
Lakkoon ryhtyvän ei ole tähän mennessä tarvinnut pohtia, kuka tekee työt työnseisauksen aikana. Nyt hoitajajärjestöjen pitäisi päättää etukäteen, miten suojelutyö järjestetään.
Kevään lakkojen aikana työnantajat ja lakkolaiset neuvottelivat yhdessä siitä, miten paljon suojelutyötä tarvitaan. Syksyn lakoissa Tehy ja Super ovat kieltäytyneet suojelutyöstä.
3. Aluehallintovirasto voisi kieltää työnseisauksen sakon uhalla
Jos työntekijä ja työnantaja eivät pysty takaamaan suojelutyötä lakon ajaksi, aluehallintovirasto voisi kieltää lakon. Kielto olisi voimassa viikon kerrallaan.
Vaatimusta tehostettaisiin uhkasakolla. Uhkasakko voitaisiin antaa, mikäli näyttäisi siltä, että potilaiden tai asiakkaiden henki tai terveys vaarantuu lakon aikana.
4. Hoitajien olisi siirryttävä tarvittaessa toiseen tehtävään
Työnantaja voisi määrätä sosiaali- tai terveydenhuollon työntekijän toiseen tehtävään, jos hän täyttää pätevyysvaatimukset. Työtekijä voitaisiin määrätä myös siirtymään toiselle osastolle tai toiseen sairaalaan.
5. Työnantajalla olisi mahdollisuus siirtää lomia
Työnantaja saisi oikeuden siirtää lakon aikana hoitajien lomia. Myös työaikoihin voisi tehdä muutoksia. Työnantajalla olisi oikeus myös muuttaa päivittäisiä lepoaikoja ja taukoja. Jos työntekijä kieltäytyisi muutoksista, hänelle voitaisiin määrätä uhkasakko.
Määräykset koskisivat myös niitä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia, jotka ovat joukkoirtisanoutuneet.
Muutokset olisivat väliaikaisia ja ylimääräiset vuorot tai lomiin tehdyt muutokset pitäisi korvata työntekijälle myöhemmin.
Asiasta voi keskustella tiistaihin kello 23:een asti.
juttuun lisätty klo 16:08 johtajaylilääkäri Mikko Pietilän kommentit ja audio.
juttuun lisätty kello 15.30 ylilääkäri Juhani Grönlundin kommentit.
juttuun lisätty kello 15.45 tiedot Varsinais-Suomen ja Oulun tilanteesta.
juttua korjattu kello 15.45 3,6 prosenttia on muutettu prosenttiyksiköiksi.
Lue myös:
