Hoitajia voidaan määrätä töihin työtaistelun aikana. Tämän tekee mahdolliseksi maanantaina hyväksytty potilasturvalaki. Laki on poikkeuksellinen ja kiistelty.
Hoitajille voisi tulla työmääräys, jos potilaat joutuvat henkilöstövajeen vuoksi hengenvaaraan tai heidän terveytensä vaarantuu vakavasti.
Laki koskee tehohoitoa ja kotihoitoa, mutta myös muuta kriittistä terveydenhuoltoa, kuten ensihoitoa ja synnytyksiä.
Tässä jutussa kerromme tiiviisti, mistä potilasturvalaissa on kysymys.
1. Miksi laki säädetään?
Hallituksen mukaan lakia tarvitaan, koska työtaistelun osapuolet eivät ole sopineet suojelutyöstä. Suojelutyöllä potilaiden henki ja terveys voitaisiin turvata lakkojen aikana.
Hoitajien järjestöt Tehy ja Super ilmoittivat aiemmin järjestävänsä lakot kolmen sairaalan teho-osastolla ja kahden kaupungin kotihoidossa.
Hallituksen mielestä lakot kohdistuisivat kriittisimmin sairaisiin sekä heikossa asemassa oleviin kotihoidon asiakkaisiin.
Vaikka käräjäoikeus on kieltänyt aloittamasta osaa lakoista ja hoitajajärjestöt ovat myös peruneet lakkoja, hallituksen mielestä laki tarvitaan silti.
Laki on voimassa ensi tammikuun loppuun.
2. Voidaanko lailla siirtää tai keskeyttää lakko?
Laki ei ole tarkoitettu työtaistelun murtamiseen, mutta aluehallintovirasto voi kuitenkin siirtää lakkoa.
Hoitajajärjestöt ovat ristineet potilasturvallisuuslain pakkotyölaiksi, koska se puuttuu hoitajien mukaan lakko-oikeuteen.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi mietinnössään, että laissa säädettyjä keinoja ei voida käyttää työtaistelun murtamiseen.
Aluehallintovirasto voi kuitenkin siirtää tai keskeyttää hoitajien lakon korkeintaan neljä kertaa, viikko kerrallaan.
Lakko voitaisiin siirtää esimerkiksi siinä tilanteessa, kun lakko alkaisi jo ennen kuin työmääräyksiä hoitajille on ehditty antaa.
3. Milloin hoitajia voidaan määrätä töihin?
Yksittäisiä hoitajia voidaan määrätä töihin työtaistelun aikana viimeisenä keinona, jos lievemmät keinot eivät auta.
Työnantajan pitää ensin yrittää turvata hoito lievemmillä keinoilla. Potilaita voidaan siirtää, palveluita ostaa ja järjestää hoitoa työntekijöiden vaapaehtoisuuteen perustuen.
Hoitajajärjestö ei saisi aloittaa lakkoa tai joukkoirtisanoutumista ennen kuin se on neuvotellut työnantajan kanssa työtaistelun aikana työhön jäävistä henkilöistä.
Jos neuvotteluissa ei synny tulosta, työnantaja voi osoittaa hoitajan tekemään tavanomaisten työtehtäviensä lisäksi tai sijasta muita ammattitaitoaan vastaavia tehtäviä.
Työnantaja voi määrätä hoitajan töihin myös toiseen toimintayksikköön. Myös työaika- ja vuosilomasäännöksistä voidaan poiketa.
Viime kädessä aluehallintovirasto voi määrätä yksittäisiä hoitajia töihin, myös niitä jotka ovat irtisanoutuneet työstään työtaistelutoimena.
Työmääräykset eivät saisi olla työntekijän kannalta kuitenkaan kohtuuttomia. On otettava huomioon muun muassa perhetilanne, työmatka ja terveys. Tarvittaessa on annettava koulutus ja perehdytys uusiin tehtäviin.
Työmääräys voidaan antaa kerrallaan enintään kahden viikon ajaksi.
4. Voidaanko hoitajaa rangaista, jos hän kieltäytyy työmääräyksestä?
Alun perin hallitus esitti, että yksittäiselle hoitajalle voidaan määrätä uhkasakko, jos hän kieltäytyy työmääräyksestä. Eduskunta muutti lakia kuitenkin niin, että yksittäistä työntekijää ei voida rangaista.
Hallitus katsoi ensin, että ilman uhkasakkoa aluehallintoviraston työmääräykset jäävät merkityksettömiksi henkilöstön yhä kieltäytyessä työstä.
Suomen työoikeuden mukaan työtaistelun seurauksista vastuun kantaa työtaisteluun ryhtynyt järjestö, eivät sen henkilöjäsenet.
Uuden lain mukaan aluehallintovirasto voi kohdistaa uhkasakon keskusjärjestöön, ammattiosastoon tai molempiin.
Uhkasakon määrästä ei säädetä laissa. Sen edellytetään olevan kuitenkin vaikuttava. Sakon määrästä päättää aluehallintovirasto.
5. Miten hoitajille korvataan työtaistelun aikana määrätty työ?
Työhön määrätyllä hoitajalla on oikeus saada säännölliseltä työajalta 1,3-kertainen korvaus verrattuna hänen normaalisti saamaansa palkkaan.
Oppositiopuolueet esittivät suurempia korvauksia. Perussuomalaisten esityksen mukaan suojelutyöhön määrätylle työntekijälle pitäisi maksaa kolminkertainen palkka. Kokoomus esitti, että korvaus olisi kaksinkertainen.
Myös eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta esitti kaksinkertaista korvausta, koska korkeampi korvaus ohjaisi omalta osaltaan työnantajia harkitsemaan huolellisesti välttämättömän henkilöstön määrän.
Eduskunta päätti kuitenkin pienemmästä korvauksesta.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 20.9. kello 23:een saakka.
Lue myös:
