Rynnäkkökiväärit soivat kevättalven päivänä Kaartin Jääkärirykmentissä Helsingin Santahaminassa. Sotilassaari on tuttu paikka 35-vuotiaalle Janne Reimarille, joka lähti täällä vietetyn varusmiesajan jälkeen vapaaehtoisena reserviläisenä mukaan Helsingin maakuntakomppanian toimintaan. Reservin luutnantiksi edennyt Reimari kertoo viihtyvänsä hyvin motivoituneessa porukassa.
- Tämä taistelee omasta vapaa-ajasta siinä missä kaikki muutkin harrastukset. Silloin kun pääsee tekemään mielenkiintoista työtä hyvinkin motivoituneessa joukossa, niin se on tosi tärkeä juttu, kuvailee Reimari.
Helsingin maakuntakomppanian, ja muiden niin sanottujen pilottikomppanioiden, tilanne on hyvä, sillä upseereiden ja aliupseereiden komennettavaksi riittää myös miehistöä. Kuitenkin moni valtakunnan noin 30 maakuntayksiköstä saa vain uneksia täydestä miesvahvuudesta.
YLE Uutisten tekemä sähköpostikysely puolustusvoimien 19 aluetoimistoon kertoi, että miehistöstä on yhä pulaa esimerkiksi Kanta-Hämeessä, Etelä-Savossa, Pohjanmaalla, Kainuussa ja Ylä-Lapissa. Pahimmillaan komppanian vahvuudesta voi olla kaksi kolmasosaa päällystöä ja vain kolmasosa miehistöä.
Sitoutumisvaatimus karkottaa halukkaita
Vuonna 2005 käynnistetyn maakuntakomppaniahankkeen tavoitteena oli, että jokaisessa maakunnassa olisi yksi tai kaksi toimivaa yksikköä ensi vuoteen mennessä. Aikataulu on osoittaumassa liian kireäksi, mutta Helsingin aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Heikki Pohja sanoo, ettei numeroihin tule tuijottaa liikaa.
- Uskon että jokaisella alueella pystytään täyttämään se tehtävä, mitä pyydetään. Onko vahvuus sitten sataprosenttinen, se ei ole mielestäni oikea mittari. Järjestelmä on toiminnassa ja kehittyy koko ajan parempaan suuntaan, Pohja sanoo.
Miehistöpulan arvellaan johtuvan muun muassa siitä, että moni kavahtaa lain vaatimaa vähintään kahden vuoden sitoutumista komppanian toimintaan. Toiset taas eivät halua osallistua kertausharjoituksiin montaa kertaa vuodessa perhesyiden tai työkiireiden takia.
Suomen puolustuksen uskottavuus ei ole kiinni maakuntakomppanoiden valmiudesta, mutta symbolisesti niillä on suuri merkitys. Puolustusvoimat ja puolustusministeriö haluaisivat saada maakuntajoukot pikaisesti terään, jottei innokkaiden vapaaehtoisten maanpuolustustahto pääsisi hiipumaan.
- Asiaan ei voi suhtautua kevytmielisesti, sillä maakuntajoukkojen kehittymisellä on maanpuolustustahdon kannalta hyvin suuri merkitys. Joukkojen eteen tullaan kyllä tekemään töitä, sanoo vanhempi osastoesiupseeri Kari-Pekka Rannikko puolustusministeriön puolustuspoliittisen osastolta.
