Härmälän entiselle kaatopaikalle rakennettujen rivitalojen lunastus merkitsee Tampereen kaupungille erillistä 7,93 miljoonan euron määrärahaa. Määrärahassa on otettu huomioon kiinteistökohtainen 10 000 euron haittakorvaus. Kaupunginvaltuusto käsittelee talousarviomuutosta seuraavassa kokouksessaan maanantaina 16. kesäkuuta.
– Esitämme kaupunginvaltuustolle, että kaupunki ostaisi kaikki nämä asunnot. Hinnoitteluperusteet ja asukkaille maksettavat korvaussummat on sovittu yhdessä taloyhtiöiden kanssa, sanoo kiinteistöjohtaja Mikko Nurminen.
– Tämä on vasta neuvottelutulos ja asia on lopullinen, kun päätökset ovat lainvoimaisia ja kaikissa sopimuksissa on nimet alla. Ihan sataprosenttista varmuutta ei siis vielä ole, mutta usko on kova, kun neuvottelut saatiin vihdoin päätökseen .
Asia koskee kolmea rivitaloa, joissa on kaikkiaan 36 asuntoa. Talot sijaitsevat Perkiönkadulla Härmälässä.
Asumisesta ei aiheudu tutkimuksen mukaan nykyisellään välitöntä terveysriskiä. Riski kuitenkin kasvaa, kun asuntojen rakenteet vanhenevat ja kaatopaikkatäyttö alkaa mahdollisesti elää.
– Tämä on ollut asukkaiden ja kaupungin kannalta hankala tilanne. Ratkaisu on kallis, mutta niin olisivat kaikki ratkaisut olleet. Tottakai kaupungin tehtävänä oli etsiä ratkaisu, jolla tämä pystytään hoitamaan, Nurminen sanoo.
Joidenkin talojen alla on todettu pääasiassa rakennusjätettä ja yhdyskuntajätettä. Lisäksi yhtiöiden piha-alueilla on jätetäyttöä.
Ely-keskus haluaisi puhdistaa alueen
Pirkanmaan Ely-keskuksen näkemyksen mukaan alue tulee puhdistaa. Ely-keskus antaa päätöksen pilaantuneen maaperän puhdistamisesta sen jälkeen, kun sille on jätetty alueen kunnostamissuunnitelma. Kaupunki varautuu alueen puhdistukseen lähivuosina.
Ratkaisu on kallis, mutta niin olisivat kaikki ratkaisut olleet.
Mikko Nurminen
Kiinteistötoimi tilasi entisen kaatopaikan riskien arvioinnin ja mahdollisten toimenpiteiden selvittämisen joulukuussa 2012. Toimeksianto liittyi Härmälän saunan alueen asemakaavamuutokseen. Kyseisen kaava-alueen ei todettu sijaitsevan entisen kaatopaikan alueella. Samassa yhteydessä selvisi kuitenkin nyt lunastettavien talojen tilanne.
Kaupunki tiedotti asukkaille tilanteesta ja aloitti neuvottelut sen ratkaisemiseksi.
Osakkaat ehdottivat itse asuntojen lunastamista
Härmälän kaatopaikka oli käytössä 1940 luvulta vuoteen 1961. Sinne sijoitettiin pääosin rakennus- ja yhdyskuntajätettä. Käytön jälkeen kaatopaikka peitettiin puhtailla maa-aineksilla ja kaupunki asemakaavoitti alueen osin puistoalueeksi ja osin asumiseen.
1980-luvun alkupuolella alueelle rakennettiin kolme rivitaloyhtiötä, joille kaupunki vuokrasi pitkäaikaisilla maanvuokrasopimuksilla tontit. Rakennuslupakäsittelyn yhteydessä tehtiin rakentamistapaselvitykset ja rivitalot perustettiin paalujen päälle. Kaikki toimenpiteet tehtiin sen aikaisen lainsäädännön ja normiston mukaan.
Tavoitteena on rakennusten purku ja alueen saattaminen rakentamiskelpoiseksi.
Mikko Nurminen
Asunto-osakeyhtiöiden osakkaat esittivät asuntojen lunastamista tilanteen ratkaisemiseksi. Kunnostamisvaihtoehtojen lopulliset kustannukset olisivat Tampereen kaupungin tiedotteen mukaan kasvaneet saman suuruisiksi. Tästä syystä myös kaupungin näkökulmasta rakennusten purkaminen ja maanvaihto on perusteltua.
– Tavoitteena on alueen saattaminen rakentamiskelpoiseksi, Mikko Nurminen sanoo.
Perkkiönkadun asunto-osakeyhtiöiden hallitukset toteavat omassa tiedotteessaan hyväksi sen, että Tampereen kaupunginhallitus on päättänyt asuntojen ostamisesta. Osakkaat iloitsevat siitä, että puolitoista vuotta kestänyt suurta huolta ja paljon työtä aiheuttanut prosessi on saanut ratkaisun. Osakkaat toivovat myös, että asia saatetaan loppuun mahdollisimman pian.
