Hanna Moilanen oli tulossa kaupasta kotiin, kun puhelin soi. Seurakunnasta soitettiin ja kysyttiin halukkuutta esiintyä mainosdokumentissa.
– Luulin puhelua aluksi pilapuheluksi. Lupasin miettiä asiaa ja viikon päästä puhelin soi uudelleen. Suostuin esiintymään, koska mainoksessa ei esitetä mitään vaan näytetään perusteellisesti millaista lapsiperheen arki on, kertoo Moilanen.
Moilanen esiintyy mainosdokumentissa Suurella Sydämellä –verkkopalvelusta löytyneen hyväntekijänsä Päivikki Tuomisen kanssa. Tuominen on jo reilun vuoden ajan auttanut Moilasta pienten kaksosten kanssa. Naisten suhde onkin kasvanut ajan saatossa ystävyydeksi.
– Minusta tämä mainosdokumentti oli hyvä lisä minun ja Hanna suhteeseen. Olimme aluksi täysin ventovieraita toisillemme. Moni sanoi minulle, että kuinka voin lähteä auttamaan täysin tuntematonta ihmistä. Nykyisin voin sanoa meidän olevan hyviä ystäviä, kertoo Tuominen.
”Raha ei ole elämässä tärkeintä”
Muutama vuosi sitten Tuominen ei olisi voinut kuvitella ryhtyvänsä hyväntekijäksi.
– Moni ihmettelee, miksi hoidan toisen lapsia ilmaiseksi. Olisin itsekin ennen ollut ihmeissäni, mutta nyt koen, että raha ei ole elämässä se tärkein asia. Saan todella paljon aineetonta iloa ja mielihyvää, mitä en ole ennen kokenut. On hienoa nähdä Hanna iloisena, kun menen hoitamaan lapsia.
Ensi kertaa Tuomisen tavattuaan Moilanen ihastui hänen rehellisyyteensä ja jämäkkyyteensä.
– Kun löysin mielestäni sopivan auttajan Suurella Sydämellä -sivustolta, sovimme palaverin kotiini. Tuominen sanoi istuessaan sohvallani, että hän ei ole vauvaihminen, mutta on valmis auttamaan. Ajattelin, että onpa rehellinen ja reilun oloinen ihminen. Tärkeintä suhteessamme onkin, että voimme sanoa toisillemme rehellisesti niin hyvät kuin pahatkin asiat, kertoo Moilanen.
Kuvauspäivät eivät jännittäneet
Mainosdokumentin kuvaukset hoidettiin kahdessa päivässä. Kuvausryhmä tuli Moilasen kotiin ja ainoa ohjeistus oli, että arjen pitää pyöriä täysin normaalisti.
– Kyllä tämä oli kuvaajille urhea tehtävä, kun piti juosta poikien ja minun välillä sekä kalastella hyvää materiaalia. Kuvauspäivät itsessään olivat minulle yksinkertaisia, tein vain sen mitä normaalistikin puuhailen lasten kanssa päivittäin. Toki siinä oli haasteensa, koska kamera saattoi välillä olla todella lähellä naamaani, mutta en kokenut jännittäväni tilannetta. Välillä piti komentaa kuvausryhmä kahvinjuontiin, koska he eivät malttaneet pitää ollenkaan taukoja, naurahtaa Moilanen.
