Porissa Yyterin dyyneillä on vietetty monen monta riehakasta juhannusta. Tasan viisikymmentä vuotta sitten täällä vietettiin juhlat, joista puhutaan edelleen.
– Yleisömassa kiehui ja kihisi. Se oli kuin joka suuntaan poreileva värikäs keitos joka ilmaisi tunteitaan yhdellä jatkuvalla kaiken alleen peittävällä kirkunalla.
Kuulikohan kukaan Stonesien musiikista mitään? Tuskinpa, mutta se ei liene ollut tarkoituskaan.
The Rolling Stonesin keikan näki täällä Porissa yhteensä 15 000 ihmistä. Porilainen Jukka Luhtanen näki keikan kuitenkin lähempää kuin kukaan muu. Hän työskenteli nimittäin tuossa lavan edessä järjestysmiehenä.
– Olin siinä lavan kulmalla ja nousin ylös. Mick Jagger veti siinä pikku rumbaa ja tuli siihen aika lähelle. Lyötiin sitten kädet näin yhteen ja asia oli sillä selvä.
Maailmantähdet vasta alkutaipaleella
Yyterin keikkapaikalla huhuttiin, että rollarit olisivat ottaneet keikasta jopa useita miljoonia sen aikaisia markkoja.
Todellisuudessa hinta lienee ollut huomattavasti halvempi, sillä nuorten brittipoikien bändi ei ollut vielä niin suosittu, mitä siitä myöhemmin tuli.
- Ei se ollut läheskään kaikkien suosikki, vaan ainoastaan harvojen ja valittujen. Ei missään nimessä kaikkien. Ei muut sitä soittanut, vaan pilkkasivat minua, miksi sellaista musiikkia kuuntelen, kertoo porilainen suuri Rolling Stones -fani Tauno Lehtonen.
"Melkoinen hulina"
Yyteriin Rolling Stonesia seuraamaan tullutta valtavaa väkimassa yritti pitää aisoissa muun muassa nuori poliisi Kalevi Lahdenranta. Myöhemmin painonnoston maailmanmestariksi asti kohonnut kolossaalinen Lahdenranta oli helisemässä pienten fanityttöjen puristuksessa.
– Oli siinä pitelemistä. Muodostimme ketjua, mutta aina joku tyttö livahti käsien alta ja juoksi kirkuen lavan reunalle roikkumaan. Siellä oli vaikka kuinka paljon pikkulikkoja, jotka yrittivät kiivetä lavalle.
Viranomasitahoa edustanut Lahdenranta kuvailee muistikuviaan Rolling Stonesin vierailusta sanalla sanoen hysteerikseksi.
– Siellä oli melkoinen hulina jo ennen kuin pojat (Rolling Stones) tulivat ja sitten se vasta repesikin, kun bändi saapui paikalle. Toiset itkivät ja toiset pyörtyivät. En ole ennen tai jälkeen törmännyt vastaavaan, Lahdenranta muistelee.
