Hallituksen määrärahaleikkaukset ovat saaneet Helsingin yliopiston käynnistämään koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut. Väkeä aiotaan vähentää 1 200 hengellä vuoteen 2020 mennessä.
Opiskelupaikkojen määriin säästöt eivät ainakaan toistaiseksi vaikuta, sillä tutkintotavoitteet ovat vielä ennallaan.
– Opetus- ja kulttuuriministeriön lakimuutosehdotuksessa ei ole puhuttu tavoitteiden alentamisesta, mutta tietysti tämä on varteen otettava keskustelu, että kuinka paljon resursseja voidaan leikata tinkimättä tavoitteista, sanoo Helsingin yliopiston hallintojohtaja Esa Hämäläinen.
Opiskelija koulutussäästöistä: "Ei oteta velkaa lasten kannettavaksi, mutta samalla otetaan heiltä koulukirjat pois"
Opiskelijoiden huoli säästökuurista tuli käsinkosketeltavasti esille tänään, kun he kokoontuivat Porthaniaan vastustamaan hallituksen säästöjä.
– Onhan tämä nyt aika rajua. Tuntuu siltä, kuin tulevaisuus vedettäisiin vessasta alas. Millaiset kasvun rahkeet Suomella tulevaisuudessa on, jos opetuksesta ja tutkimuksesta leikataan kahdella peräkkäisellä vaalikaudella? Sitten vielä sanotaan, että ei oteta velkaa lasten kannettavaksi, mutta samalla otetaan heiltä koulukirjat pois, niin onhan tämä ihan uskomatonta touhua, totesi ensimmäisen vuoden opiskelija Hannu Jaakkola.
Hallintojohtaja: "Henkilöstökulut ovat niin suuret, että tämä tulee varmasti kohdentumaan myös henkilöstöön"
Helsingin yliopisto etsii kaikkiaan 86 miljoonan euron säästöjä. Hallintojohtaja Esa Hämäläisen mukaan niitä haetaan ennen kaikkea tehostamalla tilaratkaisuja.
– Yliopistolla on neljä kampusta sekä suuri määrä opetustiloja, laboratorioita ja työhuoneita. Tilojen säästökampanja on ollut jo pitempään käynnissä. Hallitus päätti, että sitä vielä kiihdytetään lähivuosina.
Hämäläisen mukaan tämä ei kuitenkaan riitä, vaan säästöjä etsitään kaikista toiminnoista. Yliopistolla työskentelee noin kahdeksan tuhatta henkilöä, jotka muodostavat yli kuusikymmentä prosenttia yliopiston kuluista.
– Henkilöstökulut ovat niin suuret, että tämä tulee varmasti kohdentumaan myös henkilöstöön.
Säilyykö asema maailmalla sadan parhaan joukossa?
Helsingin yliopisto on rankattu maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Hämäläinen myöntää, että laadun varmistaminen ei ole helppoa rahoituksen vähentyessä.
– Meidän tehtävämme työnantajana on varmistaa, että yliopiston toimintakyky säilyy ja huolehtia, että meillä on tulevaisuus olemassa. Täytyy tasapainotella sen suhteen, että mistä toiminnoista luovutaan, ja mitä toimintoja tehostetaan. Samalla pitää varmistaa, että meillä on semmoinen oppimis- ja tutkimusympäristö, jossa myös kansainvälisesti orientoituneet suomalaiset sekä ulkomaalaiset opiskelijat ja tutkijat viihtyvät. Se on vaikea yhtälö.
Suunta kansainvälisille koulutusmarkkinoille
Helsingin yliopisto on tehnyt linjauksen, että se alkaa periä lukukausimaksuja EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta, jos lainsäädäntö sen tulevaisuudessa sallii.
– Ei se kokonaisuudessaan tätä tilannetta pelasta, mutta siinä on kyse pitkän aikavälin kehityksestä, että suomalainen koulutus on osa kansainvälistä koulutusmarkkinaa. Ehkä sillä voidaan saada asteittain pieniä tuloja, mutta muut pohjoismaiset esimerkit osoittavat, että muutamiin vuosiin tuottoa ei vielä voi odottaa.
Myös opiskelijoiden keskuudessa on toiveikkuutta sen suhteen, että yliopisto voisi löytää uusia tulonlähteitä.
Ainakin Porthanian opiskelijakokoukseen osallistunut Antti Kähkönen uskoo niin.
– Yliopiston, kuten muidenkin, pitää jollain tavalla sopeuttaa toimintatapaansa tämän hallitusohjelman myötä. Olemme aika riippuvaisia valtionrahoituksesta, mutta kannattaisi miettiä sitä, jos koulutusviennistä saisi lisätuloja. Myös täydennyskoulutusta voisi olla enemmän suomalaisen elinkeinoelämän kanssa. Toivottavasti nämä kaikki kortit käännetään yliopiston hallituksessa, ennen kuin leikkaukset toimeenpannaan.
