Siitä on pian neljäkymmentä vuotta. Viro oli silloin sosialistinen neuvostotasavalta ja Jaan ja Mare Pelmas saivat luvan vuokrata osan esi-isiensä maista. 1 500 neliön tonttia alettiin viljellä ja varjella. Pelmasit saivat tilan omakseen Viron uudelleenitsenäistymisen jälkeen vuonna 1995.
– Tämä on ollut elämäntyömme, kertoo Mare Pelmas liikuttuneena ja osoittaa ympärilleen tontilla, jonka Rail Baltican vuonna 2019 alkavat rakennustyöt heidän mielestään runtelevat.
Rata vie rauhan
Syksy on vienyt lehdet puista, mutta kesäisen kukkaloiston voi kuvitella. Jokivarteen on rakennettu vihreä rantasauna, josta talven tuloa ennakoiden on juuri katkaistu vedet. Kymmenen hehtaarin tonttia Keila-joen varressa on hoidettu rakkaudella. Huvimajoja ja puisia veistoksia on siellä täällä. Lastenlasten kirmailun voi miltei kuulla.
Jaan ja Mare Pelmasin tila on Mäliveren kylässä, Raplan maakunnassa, 40 kilometriä Tallinnasta etelään. Juuri tästä kohdasta, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, suhahtavat matkustajat Rail Baltica -rataa pitkin Keila-joen ylitse vuonna 2025. Vauhtia on 240 kilometriä tunnissa.
– Rata menee tuosta 60 metriä joen yli viistoon, siihen rakennetaan silta ja meiltä lähtee elämisen rauha sataprosenttisesti, sanoo Jan Pelmas ja viittilöi joelle.
Kansanliike tahtoo aikalisän
Viime viikkoina Virossa on käyty vilkasta keskustelua Rail Balticasta. Esiin on noussut kansanliike, joka haluaa hankkeelle aikalisän. Myös 101 virolaista kulttuurivaikuttajaa julkaisi vastikään avoimen kirjeen, jossa vaaditaan kansalaiskeskustelua Rail Balticasta. Kansanliike kyseenalaistaa myös rataan liittyvät kannattavuuslaskelmat.
– Kukaan ei usko, että liikenne radalla kannattaa. Puuttuvat eurot tulevat Viron kansan maksettaviksi, sanoo Tanel Ots. Hän on tunnettu kirkonmies, joka on mukana kansanliikkeessä.
Päätökset Rail Balticasta on tehty jo vuosia sitten ja hankkeelle on jo saatu EU-rahaa. EU:n rahoitus tulee olemaan noin 85 prosenttia hankkeen kustannuksista.
Kritiikki on myöhässä
Suunniteltu pikarata yhdistäisi Puolan ja Baltian Euroopan junaverkkoon. Rata kulkisi Puolasta Riian ja Pärnun kautta Tallinnaan.
– Nyt kun hankkeen rakentaminen lähenee ja rata muuttuu konkreettisemmaksi, vastustus myös lisääntyy ja siitä tulee kovaäänistä. Tämä on tyypillistä, sanoo Kristjan Kaunissaar.
Hän on hankkeesta vastaava virkamies Viron liikenneministeriössä. Kaunissaaren mukaan kansanliikkeen kritiikki on myöhässä.
– Päätökset on tehty ajat sitten ja ne on hyväksytty sekä EU:ssa että kaikissa kolmessa Baltian maassa.
Rata tulee väärään paikkaan
Kansanliikkeen mielestä Pärnun linjaus on väärä. Virossa on jo rautatie Tallinnasta Tarttoon, kansanliike haluaisi hyödyntää olemassaolevaa reittiä ja parantaa sitä.
– Pärnun reitillä asuu vain vähän ihmisiä, mutta Tarton reitin varressa melkein koko Viro. Olemassaolevalla reitillä on riittävästi väkeä ja kauppaa. Se olisi myös taloudelliesti kannattavampaa, jatkaa Tanel Ots.
Liikenneministeriössä liikkeen kritiikille ei lämmetä. Rail Baltican on tarkoitus olla nopein ja suorin reitti Eurooppaan ja suorin reitti kulkee Pärnun kautta.
Rail Balticaa kannattaa yli puolet
Rail Baltica -hanketta kannattaa nyt 60 prosenttia virolaisista, vuosi sitten kannatus oli 69 prosenttia. Mielipidetutkimuksen on teettänyt Rail Baltica Estonia OU ja tulokset julkaistaan lähipäivinä Virossa.
– Nyt on juuri oikea aika, voimme vielä vaikuttaa kansanedustajiin.
Tanel Otsin mukaan liike on ollut aktiivinen jo vuosia ja esittänyt vaihtoehtoisia laskelmiaan matkan varrella.
– Me ehkä menetämme Euroopan unionin tukirahat ja viisi tai kymmenen vuotta, mutta saamme seuraavaksi sadaksi vuodeksi hyvän rautatien.
Myös Jaan ja Mare Pelmas haluaisivat, että Rail Baltica kulkisi Tarton kautta. Kansanliikkeen teettämässä tutkimuksessa tätä mieltä oli yli puolet virolaisista. Virallista Pärnun kautta kulkevaa reittiä kannatti pari viikkoa sitten julkaistussa kyselyssä vain neljäsosa kansasta.
TV1:n A-studio käsittelee ratahanketta lja Helsinki-Tallinna tunnelia lähetyksessään klo 21.
