Artikkeli on yli 8 vuotta vanha

Presidentti avasi liki 70-vuotiaan Yhteisvastuukeräyksen – tänä vuonna autetaan ihmiskaupan uhreja

Konfliktialueilta pakenevat ovat suuressa vaarassa joutua ihmiskaupan kohteeksi. Suomessa keräysvaroilla pyritään tarjoamaan uhreille mm. majoitus- ja tulkkipalveluita sekä oikeudellista neuvontaa.

tyttö seisoo toisen tytön olkapäillä
Fatima ja hänen ystävänsä Mona saavat sirkuksesta iloa ja toivoa arkeen. On hienoa nähdä nuorempien tyttöjen onnistuvan ja oppivan uusia sirkustaitoja. Kuva: Ville Asikainen
  • Jaana Hevonoja
  • Emmakaisa Jokiniemi

Vuosittainen yhteisvastuukeräys käynnistyy tänään sunnuntaina. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avasi keräyksen.

– Maailmassa on nyt ennätysmäärä pakolaisia. Heitä on saapunut runsain mitoin Eurooppaan ja Suomeenkin, mutta suurin osa pakenee oman maansa sisällä tai naapurimaahan. Parasta apua on paikalla annettu apu. Sitä tarjoaa myös tämän vuoden Yhteisvastuukeräys, lausui Niinistö keräyksen avaavassa puheessaan.

Pian 70-vuotias yhteisvastuukeräys on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon järjestämä hyväntekeväisyyskampanja, joka perustettiin sodanaikaisen Kansanapu-keräyksen jatkajaksi. Keräyksen suojelijana on alusta alkaen toiminut maan presidentti.  

Tänä vuonna yhteisvastuukeräysvaroilla Suomessa autetaan ihmiskaupan uhreja kehittämällä tukihenkilötoimintaa ja etsivää työtä sekä vahvistetaan työntekijöiden osaamista uhrien tunnistamisessa ja tavoittamisessa.

– Yhteisvastuukeräys on alusta asti nostanut julkiseen keskusteluun piilossa olevaa hätää ja kärsimystä. Niin tänäkin vuonna, kun keräyksen kotimainen pääkohde on ihmiskaupan vastainen toiminta. Keräyksen tuotosta 20 prosenttia käytetään ihmiskaupan uhrien hyväksi täällä Suomessa, sanoi Niinistö.

Uhreille tarjotaan apua majoituksen, ruoan, hygienian ja vaatetuksen järjestämisessä sekä tulkkipalveluita ja matalan kynnyksen oikeudellista neuvontaa.

Avun vievät perille Monika-Naiset liitto ry., Pakolaisneuvonta ry, Pro-tukipiste ja Rikosuhripäivystys.

Kansainvälinen apu kohdistuu Syyrian sodan uhreihin

Keräyksen kansainvälisistä avustuskohteista tänä vuonna nostetaan esiin Syyrian alueelta paenneet ihmiset. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu.

Tavoitteena on auttaa konfliktien keskellä asuvia nuoria rakentamaan itselleen ja omaisilleen kohtuullinen elämä lähellä kotiseutuaan välttääkseen pakomatkan vaarat, kuten ihmiskaupan ja -salakuljetuksen.

mies nostaa vauvaa
Syyriassa vakavasti loukkaantunut Muhammad opettaa shakkia lapsille ja nuorille Za’atarin pakolaisleirissä. Kuva: Ville Asikainen

Jordaniassa avustustyön painopisteenä on koulutus ja psykososiaalinen tuki 12–30-vuotiaille Syyrian pakolaisille.

Jordaniassa on Yhteisvastuu-organisaation mukaan 650 000 rekisteröityä pakolaista eli kolmanneksi eniten koko maailmassa, epävirallisten arvioiden perusteella pakolaisia saattaa olla jopa 1,4 miljoonaa. Yli puolet pakolaisista on alle 18-vuotiaita. Työlupia maassa on erittäin vaikea saada ja jatkokoulutusmahdollisuudet ovat lähes olemattomat.

Israelissa ja palestiinalaisalueilla keräysvaroilla tuetaan mm. nuorten medialukutaidon kehittämistä.

Kohdemaat eivät vaihdu – halutaan toimia pitkäjänteisesti

Lähi-idän rinnalla Yhteisvastuukeräyksen pitkäaikaisina avustuskohteina säilyvät Uganda, Myanmar ja Keski-Afrikan tasavalta. Kehitysaputyön tavoitteena on pitkäjänteisyys, siksi apukohteet säilyvät samoina, mutta niistä nostetaan vuoroin yksi alue pääkohteeksi.

Vuonna 2016 Yhteisvastuukeräyksen tuotto oli noin 3,5 miljoonaa euroa. Keräyksen tuotosta 60 prosenttia menee Kirkon Ulkomaanavun välityksellä kehitysapuyhteistyöhön ja katastrofiapuun. Varoista 20 prosenttia käytetään vuosittain Suomessa valittavaan kohteeseen ja 20 prosenttia kirkon ja seurakuntien avustustyöhön.

Yhteisvastuukeräystä on haluttu aika ajoin uudistaa. Pari vuotta sitten uudistustyöryhmä toivoi voivansa nostaa keräyksen tuottoa lisäämällä kotimaan saamaa tuotto-osuutta. Kirkkohallitus torjui tällöin ehdotuksen, toteamalla että muutos olisi ideologisesti väärin ja antaisi väärän viestin.