Nainen kaatuu lattialle koulutustiloissa Kouvolassa. Joukko maahanmuuttajaäitejä seuraa vieressä. Nainen nousee ylös ja kaatuu uudestaan toistaen "Minä kaadun".
Kun yhteistä kieltä ei ole, maahanmuuttajaäideille opetetaan suomea hyvin käytännönläheisesti.
– Autolla-ajoa selitettäessä opettaja voi samalla leikisti ajaa autoa rattia pyöritellen, sanoo Kouvolan kaupungin maahanmuuttokoordinaattori Anne Eriksson. – Emme jää vain sanan hahmottamisen varaan, vaan toiminnallisuus on tärkeää. Eli tehdään yhdessä.
Kouvolan kielikoulutus on kerännyt kehuja muualta Suomesta. Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut Kouvolan kymmenen parhaan kunnan joukkoon, joissa maahanmuuttajaäitien kotoutumista on tuettu edistyksellisesti.
Malli valittiin myös sosiaalialan asiantuntijapäiville Helsinkiin esimerkkinä hyvästä käytännöstä. Se esitellään alan ammattilaisille keskiviikkona. Kriteereinä pidettiin asiakkaan huomioimisen lisäksi ajankohtaisuutta sekä koulutuksen saamaa hyvää palautetta asiakkailta.
Jatkossa Kouvolan mallia on tarkoitus levittää käyttöön myös muualle Suomeen.
Haasteellinen alku – "Olin kauhuissani"
Malli on ollut säännöllisessä käytössä Kouvolassa viime syksystä. Eniten koulutuksessa käy somaleita ja kongolaisia, viime aikoina myös paljon syyrialaisia.
Anne Eriksson tuli mukaan maahanmuuttokoordinaattoriksi hankkeeseen elokuussa, jolloin mallia kokeiltiin ensi kertaa.
– Olin kauhuissani, kun meillä ei ollut kahteen ryhmään kuin kaksi ihmistä. Ajattelin, että apua, tämähän on Euroopan kalleinta koulutusta!
Autolla ajoa selitettäessä opettaja voi samalla leikisti ajaa autoa rattia pyöritellen.
Anne Eriksson
Kiinnostusta alkoi löytyä viidakkorummun ansiosta ja ohjaajien otettua asia hanakammin esille. Pian opiskelijoita oli jo kaksitoista.
– Sen jälkeen ihmisiä oli tulossa enemmän kuin mahtui. He olivat kuulleet tästä muun muassa naapureiltaan ja tämä alkoi elää.
Äidit saatava kotoa koulun penkille
Kurssimallin ovat kehittäneet Kouvolan maahanmuuttopalvelut ja avoin varhaiskasvatus. Tekemisen ja keskustelujen avulla kielitaitoa kartutetaan pikku hiljaa.
Tasot vaihtelevat huimasti. Siinä missä toinen pääsee kielestä jyvälle kolmessa kuukaudessa, toisella se kestää moninkertaisesti.
– Erot ovat isoja. Mutta kun ihmiset rohkaistuivat puhumaan, se on hyvä pohja.
Kotiäidit ovat saattaneet olla kotona äitiyslomalla ja hoitovapailla vuosikausia, kun lapsia on syntynyt peräjälkeen. Koulutusta ja työkokemusta ei ole välttämättä lainkaan.
– Se ryhmä on hirveän haastava saada koulutuksen piiriin, koska he ovat huolissaan aina ensisijaisesti lastenhoidon järjestymisestä.
Kouvolan mallissa lastenhoitokin on järjestetty.
Lapset hoidossa – äidit opintiellä
Lapsista ovat olleet huolehtimassa KSAO:n eli Kouvolan seudun ammattiopiston opiskelijat sekä Kouvolan kaupungin varhaiskasvatuksen ammattilaiset.
– Ryhmässämme on äitejä, joiden lapset ovat niin pieniä, ihan vauvaikäisiäkin, jotka eivät olet missään päiväkodissa tai varhaiskasvatuksen piirissä.
Lapsia ei tarvitse viedä kauas, vaan he voivat olla viereisessä huoneessa äitien opiskellessa. Yhteistyö on mahdollistanut koko hankkeen.
– Ammattiopiston opiskelijoiden mukaantulo oli ratkaisevaa. Emme olisi Maahanmuuttopalvelussa kuuna päivänä pystyneet irrottamaan resursseja lastenhoitamiseen, puhumattakaan ammattipätevyyksistä.
Työelämään valmentavaa koulutusta, kieltenopetusta ja yhteiskuntaan valmistavaa toimintaa järjetävät TE-toimisto sekä ELY-keskus. Kaupunki sen sijaan kouluttaa työelämän ulkopuolelta tulevat ihmiset.
– Heidän joukossaan ovat esimerkiksi kotiäidit, vanhukset ja vammaiset, jotka eivät ensisijaisesti mieti työelämää.
Aikaisemmin opetus on ollut hajanaisempaa ja sitä on järjestetty tarpeen mukaan.
Apua Martoilta ruoanlaitossa
Martoilta on myös ostettu palveluna yhteistä ruoanlaittoa. Erikssonin mukaan se tukee kielikoulutusta.
– Siinä opiskellaan paitsi Suomen perinteisiä ruokia, voidaan myös tehdä yhdessä kansainvälistä ruokaa. Se on toiminnallista tukea, mikä sopii kielenoppimiseen.
Kouvolan malli on Erikssonin mukaan monipolvinen – ja taloudellinen.
– Jos ajatellaan, että velvollisuutemme on opettaa kieltä ja huolehtia lapsista, tässä saamme samalla opiskelijoille kokemuksia aidoista tilanteista. Suhteuttamatta euroja, sanoisin tätä kustannustehokkaaksi ja vaikuttavaksi.
Jatkossa on tarkoitus pohtia, olisiko mallia mahdollista soveltaa perhekursseilla, joilla koko perhe voisi olla mukana. Myöhemmin mukaan halutaan myös psykososiaalinen hoito eli psyykkisten ongelmien vaativampi apu. Jos esimerkiksi oppimisessa on ongelmia, niihin voitaisiin jatkossa puuttua paremmin.
– On onni, että voimme saada myös tällaisia resursseja mukaan.
Uuden ryhmän on määrä aloittaa kielikurssinsa Kouvolassa tänään keskiviikkona.
