Artikkeli on yli 8 vuotta vanha

Suomessa löytyy villejä rubiineja – eniten jalokiviä kaivettu Savosta

Kahden viime vuoden aikana jalokivilöydöt ovat lisääntyneet Suomessa huomattavasti. Tulevaisuudessa saatamme nähdä timanttikaivoksen Kaavilla Pohjois-Savossa.

Timanttikiteitä Kaavin Lahtojoen kivenkappaleessa, joka on peräisin maapallon vaipasta yli 150 km syvyydeltä. Timanttien läpimitta 1 – 2 mm.
Timanttikiteitä Kaavin Lahtojoen kivenkappaleessa, joka on peräisin maapallon vaipasta yli 150 km syvyydeltä. Timanttien läpimitta 1 – 2 mm. Kuva: Kari A. Kinnunen, GTK
  • Marjo Rein

Jalokivirintamalla pyyhkii Suomessa hyvin. Paremmin kuin missään muussa maassa Pohjolassa. Erityisesti viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana on tehty monenlaisia jalokivilöydöksiä.

– Meiltä on löydetty ennen kaikkea timantteja, mutta myös rubiineja, safiireja, smaragdeja ja jopa jadea, sanooGeologian tutkimuskeskuksen erikoistutkija, geologi ja mineralogi Kari A. Kinnunen Yle Radio Suomen Ajantasassa.

Löydökset ovat vielä erittäin pieniä. Esimerkiksi timantit ovat hiekanjyvän kokoisia, keskikooltaan yhden millimetrin luokkaa. Isoimmat löydetyt timantit ovat läpimitaltaan 6–7 millimetriä.

Suomi on Pohjoismaiden säihkyvin maa

Jalokiviä löytyy Suomessa eniten Pohjoismaista. Tämä on yllättävää, koska esimerkiksi Ruotsissa kallioperä on samanlainen kuin Suomessa.

Kinnusen mukaan syynä saattaa olla se, että meillä on kiviharrastajien määrä suurempi kuin muissa maissa. Suomessa tunnetaan noin 100 korukiviesiintymää. Näistä valtaosan ovat tehneet juuri kiviharrastajat.

Korukivien etsintä kiinnostaa kaikenikäisiä. Kuvassa Raija Tiiva ja Valtteri Tiiva Paraisten kalkkikaivoksella.
Korukivien etsintä kiinnostaa kaikenikäisiä. Kuvassa Raija Tiiva ja Valtteri Tiiva Paraisten kalkkikaivoksella. Kuva: Liisa Hertell, Tampereen kivikerho.

Löytäjät saavat pitää timanttinsa

Joskus käy niin, että löytäjä lahjoittaa löydöksensä museolle, mutta useimmiten löytäjät pitävät jalokivet itse. Koruihin löytöjä on hankala laittaa kahdesta syystä: Timantit ovat liian pieniä ja toisaalta Suomessa ei ole kokemusta eikä laitteita timantin hiontaan.

– Jalokivistä pitäisi tehdä briljantteja eli viistehiottuja timantteja, ja työ vaatii tietynlaiset viistehiontalaitteet, jotka vain yhdellä liikkeellä ovat, sanoo Kinnunen.

Tulevaisuuden kaivos olisi Pohjois-Savossa

Jotta maahamme saataisiin toimiva timanttikaivos, pitäisi löydöksiä tehdä vielä reilusti enemmän. Kinnunen uskoo, että näemme vielä timanttikaivoksen Savossa.

– Ulkomaiset yhtiöt ja harrastelijat ovat löytäneet jalokiviä eniten Kaavin Lahtojoella. Sinne uskoisin kaivoksen tulevan.

Ympäristöriskit timanttikaivoksella ovat huomattavasti pienemmät kuin muilla kaivoksilla, koska raskasmetalleista ei ole kyse. Kaivos vaatii kuitenkin lainsäädännön, kuten mikä tahansa kaivos.

Lauri Karrakosken valmistama kiviveistos Lapin serpentiniitistä ja Lemmenjoen granaateista (silmät).
Lauri Karrakosken valmistama kiviveistos Lapin serpentiniitistä ja Lemmenjoen granaateista (silmät). Kuva: Kari A. Kinnunen, GTK