Artikkeli on yli 7 vuotta vanha

Ihmisiä kuolee nälkään Etelä-Sudanissa: "Toivottavasti suomalaiset eivät väsy tukemaan"

Noin 100 000 ihmistä kärsii tällä hetkellä nälänhädästä Etelä-Sudanissa. Tilanne voisi helpottaa, jos taistelut maassa loppuvat.

Punaisen ristin avustustarvikkeita pudotettiin Maarin kylään Etelä-Sudaniin maaliskuussa 2017.
Maarin kylässä Etelä-Sudanissa on tarvittu humanitaarista apua. Kuva: Olav A / Norjan Punainen Risti
  • Juho Takkunen

Noin 100 000 ihmistä kärsii nälänhädästä maailman nuorimmassa valtiossa Etelä-Sudanissa. YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan puolet eteläsudanilaisista eli 5,5 miljoonaa ihmistä on tilanteessa, jossa he eivät tiedä, mistä saavat seuraavan ateriansa.

Vaikean aliravitsemuksen kourissa on tällä hetkellä noin 250 000 lasta.

Etelä-Sudanin käynnissä oleva sisällissota pahentaa tilannetta. FAO varoittaakin, että taisteluiden jatkuminen voi johtaa uuteen nälänhätään ensi vuonna.

Pahin tilanne on maan keskiosassa entisen Unityn osavaltion kahdessa piirikunnassa, joiden YK julisti helmikuussa kärsivän nälänhädästä.

Kartta
Kartalla näkyvät Etelä-Sudanin alueet, joilla on akuutti nälänhätä, kohonnut nälänhädän riski tai hätätilanne. Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Etelä-Sudanin presidentti Salva Kiir julisti yksipuolisen tulitauon kolme viikkoa sitten, minkä jälkeen taistelut ovat hiljentyneet useimmilla alueilla. Tulitaukoa on kuitenkin rikottu siellä täällä.

Kokonaisuudessaan taistelut ovat jonkin verran laantuneet tämän vuoden alun jälkeen.

Sadekausi voi helpottaa

Suomessa vieraillut Etelä-Sudanin Punaisen Ristin pääsihteeri John Lobor kertoo, että hallituksen ja oppositioryhmien välinen sisällissota on pääsyy ruokakriisiin. Etelä-Sudanin viljantuotanto on romahtanut vuoden 2013 lopun jälkeen, kun sota alkoi.

– Ihmiset ovat jatkuvasti liikkeellä konfliktin takia. Tämä on vaikuttanut heidän kykynsä viljellä, kertoo Lobor.

Kylän asukkaita Aburocissa Etelä-Sudanissa.
Lapset ovat usein nälänhädän ensimmäisiä uhreja. Kuva: Alyona Synenko / ICRC

Eteläsudanilaisilla on erilaisia selviytymiskeinoja ruokakriisissä. Niilin rannoilla ihmiset voivat kalastaa ruokansa ja metsästää villieläimiä. Lisäksi joillain alueilla ihmiset syövät metsän hedelmiä ja kasveja.

– Ei ole tietenkään helppoa, jos on riippuvainen luonnonvaraisista hedelmistä. Se tarkoittaa, että joutuu liikkumaan laajalla alueella metsässä kyetäkseen keräämään tarpeeksi itselleen ja perheelleen, Lobor kuvailee.

John Lobor
Suomessa vieraillut Etelä-Sudanin Punaisen Ristin pääsihteeri John Lobor kiittää suomalaisia auttamishalusta. Kuva: Jussi Koivunoro / Yle

Sadekausi on juuri alkamassa Etelä-Sudanissa, mikä antaa toivoa paremmasta. Se hidastaa joukkojen liikkeitä.

– Sadekauden alkaessa ihmiset voivat alkaa viljellä, mikäli sotilasoperaatiot eivät laajene, Lobor toivoo.

Mikäli osapuolet sen sijaan jatkavat taisteluja, tilanteeseen ei ole luvassa muutosta.

Ongelmana ei vain ruoan puute

Etelä-Sudanilla on monenlaisia ongelmia ruokakriisin lisäksi.

– Ongelmana ei ole vain ruoan puute itsessään. Ruoka on tärkeää, vesi on tärkeää, terveys on tärkeää, ja kun näistä kaikista on puutetta, se todennäköisesti johtaa aliravitsemukseen, Lobor toteaa.

Punaisen ristin avustustarvikkeita pudotettiin Maarin kylään Etelä-Sudaniin maaliskuussa 2017.
Pitkittynyt kuivuus vaivaa Etelä-Sudania. Kuva: Olav A. / Norwegian Red Cross

Puhtaan veden puute on heikentänyt hygieniaa Etelä-Sudanissa. Heinäkuussa 2016 maassa puhkesi koleraepidemia, ja viime aikoina paikallisia koleratapauksia on yhä puhjennut osissa maata.

Lisäksi yleinen taloudellinen tilanne Etelä-Sudanissa on heikentynyt, sillä öljyntuotanto on laskenut konfliktin takia.

"Rauha olisi suurin lahja"

Rauha on edellytys paluulle normaaliin arkeen. Maanviljelijät voisivat jatkaa viljelyä ja karjankasvattajat jatkaa toimiaan, mikä helpottaisi ruokatilannetta.

– Tärkeintä on, että tarvitsemme rauhan niin pian kuin mahdollista. Jos rauha tulisi nyt, se olisi suurin lahja, jonka taistelevat ryhmät voivat meille antaa, Lobor sanoo.

Vakautta tarvitaan myös, jotta avustustyöntekijät voivat toimittaa ruokaa nälänhädästä kärsiville alueille. Huoli työntekijöistä on aito, sillä konfliktin alusta lähtien 83 avustustyöntekijää on kuollut Etelä-Sudanissa. Maaliskuussa kuusi avustustyöntekijää sai surmansa väijytyksessä.

Punaisen ristin avustustarvikkeita pudotettiin Maarin kylään Etelä-Sudaniin maaliskuussa 2017.
Maarin kylään jaettiin Punaisen Ristin avustustarvikkeita maaliskuussa. Kuva: Olav A. / Norwegian Red Cross

Suomen Punaisella Ristillä on Etelä-Sudanissa pitkäkestoinen vesi-, sanitaatio- ja terveysohjelma. Lisäksi suomalaiset tukevat maassa Punaisen Ristin kansainvälisen komitean hätäapuoperaatiota, jossa on myös suomalaisia avustustyöntekijöitä.

– Toivottavasti suomalaiset eivät väsy tukemaan Etelä-Sudania. Annamme tunnustusta suomalaisten pitkäaikaiselle tuelle, Lobor kiittelee.

Rauha mahdollistaisi myös pakolaisten paluun Etelä-Sudaniin. Jo noin 1,8 miljoonaa eteläsudanilaista on paennut naapurimaihin, valtaosa Ugandaan. Tilannetta pahentaa se, että Etelä-Sudaniin on myös saapunut pakolaisia naapurimaa Sudanin eteläosista.

Etelä-Sudanin lisäksi vakava ruoan puute, nälänhätä ja nääntyminen uhkaavat tällä hetkellä yhteensä yli 20 miljoonaa ihmistä Nigeriassa, Somaliassa, Keniassa, Etiopiassa ja Jemenissä. Taustalla ovat muun muassa kuivuus ja konfliktit. Kyseessä on suurin humanitäärinen kriisi koskaan toisen maailmansodan jälkeen.

Lue lisää aiheesta:

Ihmisiä kuolee sadoittain nälkään Itä-Afrikassa

Etelä-Sudaniin julistettiin nälänhätä, YK:n mukaan ruoka-apua ei päästetä perille

Nälänhädästä kärsivä Etelä-Sudan perii 10 000 dollaria maahan saapuvilta avustustyöntekijöiltä