Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Kevään vaaleissa valitaan Lapista ainakin yksi uusi kansanedustaja – vaikeinta on keskustalla ja vasemmistoliitolla

Lapista valittavien kansanedustajien määrä putoaa ensi keväänä seitsemästä kuuteen. Todennäköisimmin paikka lähtee keskustalta. Äänikynnyksen nousu heikentää muun muassa vihreiden mahdollisuuksia menestyä.

Äänestyslipukkeen leimaus aluevaalien ennakkoäänestyksen ensimmäisenä äänestyspäivänä Kemin Corona-kauppakeskuksessa Kemissä
Kevään eduskuntavaalien ennakkoäänestys kotimaassa järjestetään 22.–28. maaliskuuta. Kuva: Antti Ullakko / Yle
  • Jarno Tiihonen

Puolueiden valmistautuminen kevään eduskuntavaaleihin on edennyt jo pitkälle. Ehdokaslistat ovat jo melkein täynnä.

Tässä vaiheessa varmaa on ainakin kaksi muutosta. Lapista valittavien kansanedustajien määrä vähenee seitsemästä kuuteen ja Lapista valitaan ainakin yksi uusi edustaja, koska vaalipiirissä on ehdolla vain viisi istuvaa kansanedustajaa.

Pienten puolueiden mahdollisuudet pienenevät

Kansanedustajien määrän vähenemisestä Lapissa seuraa äänikynnyksen nouseminen eli eduskuntaan on entistä vaikeampaa tulla valituksi.

Äänikynnyksen nouseminen suosii yleensä isoja ja sorsii pieniä puolueita. Lapissa vihreät jäi viime vaaleissa nippa nappa rannalle Riikka Karppisen suuresta henkilökohtaisesta äänimäärästä huolimatta. Karppinen ei vielä kerro ehdolle asettumisestaan.

– Se on varmaan jossain vaiheessa alkuvuotta ajankohtaista, hän vastaa.

Vaikka Karppinen lähtisi ehdolle, olisi hänen läpimenonsa erittäin vaikeaa. Viime vaalien tuloksen perusteella hän tarvitsisi noin 3 000 ääntä lisää.

Saako perussuomalaiset läpi kaksi ehdokasta?

Korkea äänikynnys siis suosii isoja puolueita. Perussuomalaiset oli viime vaaleissa Lapin toiseksi suurin puolue. Yhden edustajan puolueista sillä on parhaat lähtökohdat nostaa paikkamäärä kahteen.

– Olemme laskeneet, että kaksi paikkaa on mahdollista saavuttaa. Meidän kannatuksemme on kasvanut Lapissakin useiden galluppien mukaan, sanoo Lapin perussuomalaisten puheenjohtaja Juhana Kelloniemi.

Perussuomalaisten kärkiehdokkaita ovat torniolainen kansanedustaja Kaisa Juuso ja rovaniemeläinen kokoomuksesta perussuomalalsisiin loikannut varakansanedustaja Sara Seppänen.

Keskustan populistina tunnettu kansanedustaja Mikko Kärnä ei asetu ehdolle Lapissa, mikä voi sataa perussuomalaisten laariin. Perussuomalaiset uskovat saavansa myös keskustalta pienyrittäjien ja vasemmistoliitolta punavihreyttä vierastavien työntekijöiden ääniä.

Perussuomalaiset tarvitsevat viime vaalien perusteella noin 8 000 ääntä lisää saadakseen kaksi paikkaa. Kärnä sai viime vaaleissa noin 6 500 ääntä.

Putoaako Lapin vasemmistoliitto pois eduskunnasta?

Kelloniemi pitää mahdollisena, että perussuomalaisten toinen paikka olisi pois vasemmistoliitolta. Vasemmistoliiton tilannetta vaikeuttaa erityisesti se, että puolueen istuva kansanedustaja Markus Mustajärvi ei asetu ehdolle ainakaan Lapissa.

– Mustajärvelllä on ollut puoluerajat ylittävää kannatusta. On vaikea uskoa, että hänen joukkonsa lähtisivät nuoren ilmastoihmisen taakse, Kelloniemi pohtii.

Vasemmistoliitolta on itse asiassa pois puolueen kolme viime vaaleissa eniten ääniä saanutta ehdokasta. Puolue itse toki luottaa pitävänsä kansanedustajat paikan.

– Äänistä pitäisi lähteä kolmasosa, jotta paikka lähtisi. Yksi paikka tulee, koska äänestäjämme ovat aika uskollisia. Mutta on vaikea sanoa, kuka valitaan, sanoo vasemmistoliiton Lapin piirin puheenjohtaja Juhani Hiltunen.

Julkisuudessakin asti on kiertänyt huhu, jonka mukaan Riikka Karppinen olisi loikkaamassa vasemmistoliiton ehdokkaaksi.

– Ihmettelen itsekin, mistä huhu on lähtenyt liikkeelle. Emme ole olleet yhteydessä. Hän ei ole, eikä tule olemaan ehdolla meidän listallamme, Hiltunen vakuuttaa.

Lapin yliopiston pohjoisen politiikan ja hallinnon professori Laura Junka-Aikio arvioi, että Riikka Karppisen poisjäänti voisi hyödyttää vasemmistoliittoa ja demareita.

– Ne saattavat löytää mahdollisuuden uusiutua ja etsiä semmoista äänestäjäkuntaa, joka ei ole perinteisesti teollisuuspuolueena heillä ollut ihan ytimessä, hän sanoo.

Miten käy syöksylaskussa olevan keskustan?

Viime vaalien tuloksen perusteella Lapin kansanedustajien määrän väheneminen on pois keskustalta, jonka listalta valittiin viimeksi kolme edustajaa. Puolue itse tavoittelee kolmea paikkaa.

– Menestys aluevaaleissa ja onnistunut ehdokashankinta, perustelee toiminnanjohtaja Antti Mulari.

Viime vaalien perusteella keskustan pitäisi saada noin 8 000 ääntä lisää, jotta se saisi läpi kolme ehdokasta. Toisaalta puolueen edustajien määrä voisi pudota yhteen, jos se menettäisi noin 5 000 ääntä. Joulukuussa keskustan valtakunnallinen kannatus oli 9 prosenttia, mikä on mittaushistorian alin tulos.

Markus Lohi on valittu viimeisenä läpi menijänä useissa viime vaaleissa. Tällä kertaa keskustalla on ehdokaslistalla vain kaksi istuvaa kansanedustajaa, mikä parantaa Lohen mahdollisuuksia. Lohi on myös saanut paljon aikaa julkisuudessa sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana.

Keskustan listalla viime vaalien ääniharava kansanedustaja Katri Kulmuni Torniosta on myös yksi ennakkosuosikeista.

Etukäteen arvioituna keskustan listan vahvimpia haastajia on maakuntajohtaja Mika Riipi.

Oma kysymyksensä on Paavo Väyrynen. Onko hän ehdolla, ja jos on, niin tuoko hän vai viekö hän ääniä?

Kokoomuksen turvana vaaliliitto

Kokoomuksen selkeä ykkösehdokas on kansanedustaja Heikki Autto Rovaniemeltä. Kokoomuksen menestymistä ennakoivat mielipidetiedustelujen koko maan kärkipaikka ja vaaliliitto.

Vuoden 2015 vaaleissa kokoomus menetti ainoan edustaja paikkansa Lapissa. Vuonna 2019 Autto nousi takaisin eduskuntaan. Autton nousu varmistettiin vaaliliitolla kristíllisten kanssa, ja vaaliliitto on tehty myös kevään vaaleihin.

Kokoomus kertoo tavoittelevansa kahta paikkaa. Viime vaalien perusteella sen toteutumiseen ei riittäisi edes äänimäärän kaksinkertaistaminen.

Ojala-Niemelä ennakkosuosikki demareissa

Myös SDP on pärjännyt mielipidetiedusteluissa kohtalaisen hyvin, kun huomioidaan se, että se on kuitenkin kantanut hallitusvastuuta. Puolueen kärkiehdokas on rovaniemeläinen kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä, joka on saanut myönteistä julkisuutta perustuslakivaliokunnan puheenjohtana.

SDP:n sisällä haastajia ovat varakansanedustaja Pekka Tiitinen Kemistä ja puolueen nuorisojärjestön entinen puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi Rovaniemeltä.

Istuvan kansanedustajan pudottaminen on kuitenkin vaikeaa. Viimeksi siinä onnistui vuonna 2007 Ojala-Niemelä, kun hän nousi eduskuntaan ja kemiläinen Maija Rask putosi.

Ehdokaslistat on jätettävä 21. helmikuuta. Ehdokasasettelu vahvistetaan 2. maaliskuuta.

Ennakkoäänestys järjestetään 22.–28. maaliskuuta ja varsinainen vaalipäivä on 2. huhtikuuta.

Vaalitulos vahvistetaan 5. huhtikuuta.

Lue myös:

Kansanedustajien määrä vähenee Lapissa ja Kaakkois-Suomessa – Helsinki, Uusimaa ja Pirkanmaa saavat lisää edustajia