Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Jo toistuvat näpistykset voivat johtaa siihen, että poliisi esittää ulkomaalaisen karkottamista

Poliisi on aktiivinen tekemään karkotusesityksiä, jos ulkomaalainen tekee vakavan rikoksen tai toistuvasti rikoksia. Puolet poliisin esittämistä henkilöistä lopulta karkotetaan.

Poliisit talvimaisemassa
Poliisin periaatteena on, että karkotusesitys tehdään heti kun ulkomaalaislain edellytykset täyttyvät. Kuva: Jari Kärkkäinen / Yle
  • Annika Martikainen

Jo pieniinkin rikoksiin syyllistyminen toistuvasti voi johtaa siihen, että poliisi esittää ulkomaalaisen karkottamista maasta. Esimerkiksi toistuvat näpistykset voivat johtaa karkottamisesitykseen, sanoo poliisitarkastaja Ari Jokinen Poliisihallituksesta.

Lopullisen päätöksen karkottamisesta tekee Maahanmuuttovirasto Migri, joka punnitsee päätöksessään rikosten vakavuutta ja toistuvuutta sekä henkilön siteitä Suomessa.

Yle kertoi aiemmin tällä viikolla tapauksesta, jossa Suomeen 12-vuotiaana tullut mies karkotettiin Gambiaan rikosten takia.

Edes tiiviit perhesiteet Suomeen tai siteiden puuttuminen karkotettavaan maahan eivät estä karkottamista, jos ulkomaalainen katsotaan vaaraksi yleiselle turvallisuudelle ja järjestykselle. Vuonna 2021 kerrottiin tapauksesta, jossa Suomessa syntynyt mies karkotettiin rikosten takia Somaliaan.

Ulkomaalaislain mukaan EU:n ulkopuolelta tuleva ulkomaalainen voidaan karkottaa, jos hän syyllistyy vakavaan rikokseen, jonka enimmäisrangaistus on vähintään yksi vuotta vankeutta, tai jos hän syyllistyy toistuvasti rikoksiin.

Jokisen mukaan poliisi tekee karkotusesityksiä hyvin hanakasti, kun nämä ehdot täyttyvät.

– Meidän tehtävä ei ole arvioida, menestyykö karkotusesitys Migrissä. Kun karkotusesityksen edellytykset ulkomaalaislain mukaan täyttyvät, se tehdään. Se on ollut Poliisihallituksen viesti poliisilaitoksille, Jokinen sanoo.

Viime vuosina Migri on käsitellyt rikosperusteisia karkotusesityksiä 150–240 vuodessa. Heistä karkotuspäätöksen on saanut 50–60 prosenttia.

Katujengien jäseniä voi uhata karkotus

Loppuvuodesta otsikoissa oli nuorten väkivalta- ja omaisuusrikollisuuden kasvu ja pääkaupunkiseudulla on puhuttu jopa katujengeistä. Myös katujengioikeudenkäynnissä vankeuteen tuomitun Milan Jaffin karkottamisella on spekuloitu.

Poliisihallituksen Jokinen kommentoi yleisellä tasolla nuoria rikoksiin syyllistyneitä, joilla ei ole Suomen kansallisuutta.

– Nuorten osalta tilanne on sama kuin muillakin. Kun lain mukaiset edellytykset täyttyvät, karkotusesitys tehdään, Jokinen sanoo.

Poliisi pitää tärkeänä, että rikosperusteinen karkotus on mahdollista.

– Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden näkökulmasta on erittäin tärkeätä, että vakaviin rikoksiin tai toistuvasti rikoksiin syyllistyneet henkilöt saadaan poistettua maasta, Jokinen sanoo.

Keskustelu auki kello 23 asti.