Ukraina on nyt valmistautumassa Venäjän mahdolliseen suurhyökkäykseen, mutta samaan aikaan maan jälleenrakentamista suunnitellaan jo monissa eri kokoonpanoissa.
Yksi niistä sijaitsee Lontoossa, jossa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki eli EBRD pitää päämajaansa.
– Meidän täytyy keskittyä siihen, että me tuemme nyt Ukrainaa sodan ollessa käynnissä, mutta samaan aikaan on suunniteltava jälleenrakentamista, sanoo EBRD:n pääekonomisti Beata Javorcik Ylen haastattelussa.
Hän painottaa, ettei Ukrainan jälleenrakentamista voi pitää itsestään selvänä. Tie tulee olemaan vaikea.
Javorcikin mukaan on olemassa kolme reunaehtoa, jotka määrittelevät jälleenrakentamisen aloittamista. Ensinnäkin konfliktiin on löydettävä jonkinlainen kestävä ratkaisu.
– Ukrainaan ei siis saa enää pudota pommeja. Toisekseen Ukrainassa on tehtävä institutionaalisia uudistuksia. Kolmanneksi on oltava pääomaa.
”Inhimillinen pääoma yhtä tärkeää”
EBRD oli ennen sodan alkua Ukrainan suurin institutionaalinen sijoittaja. Sillä oli Ukrainassa yli 100 työntekijää, jotka työskentelevät nyt pääosin pankin toimistoissa muissa maissa.
Viime vuoden ja tämän vuoden aikana jälleenrakennus- ja kehityspankki on myöntämässä Ukrainaan yhteensä noin kolme miljardia euroa.
– Näen, että tuemme nyt suoraan myös Ukrainan jälleenrakentamispyrkimyksiä, Javorcik sanoo.
– Suurin osa jälleenrakentamiskeskustelusta keskittyy fyysiseen pääomaan, mutta yhtä tärkeää on inhimillinen pääoma eli ihmiset ja heidän taitonsa. Ihmiset, jotka voivat rakentaa Ukrainaa.
Javorcikin mukaan Ukrainan elinoloista on tehtävä niin siedettäviä kuin mahdollista. Näin voidaan välttää se, että taas miljoonat ukrainalaiset joutuvat jättämään maansa.
Arvion mukaan jo yli kahdeksan miljoonaa ukrainalaista on paennut eri puolille Eurooppaa. Se on lähes viidennes maan väestöstä.
– Kun pakolaiset lähtevät, tietty osa ei koskaan palaa takaisin.
Ukrainan kokonaistarpeiden kannalta Euroopan jälleenrakentamis- ja kehityspankin myöntämä summa on pieni. Maailmanpankki arvioi syksyllä, että sodan aiheuttamien tuhojen korjaamiseen tarvitaan ainakin noin 350 miljardia euroa. Nyt tarve on todennäköisesti tuntuvasti suurempi.
EBRD:n potti Ukrainalle on myös melko pieni, kun sitä vertaa summiin, joita monet valtiot ja muut kansainväliset rahoittajat ovat Ukrainalle myöntäneet.
Ukrainan osuus pankin koko toiminnasta on vain noin kymmenen prosenttia. Samansuuruisella summalla EBRD tukee myös esimerkiksi itsevaltaisesti johdettua Turkkia.
Ukrainan talous on romahtanut
Pääekonomisti Beata Javorcik tuli Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankkiin vuonna 2019 Oxfordin yliopistosta, jossa hänellä on edelleen paikka taloustieteen professorina.
Javorcikin mukaan Ukrainan talousnäkymä on vaikea.
Kun taistelut olivat muutama kuukausi sitten kiivaimmillaan, sotaa käytiin alueella, jossa tavanomaisesti tuotetaan 60 prosenttia Ukrainan bruttokansantuotteesta, Javorcik sanoo.
Nyt tilanne on hiukan parempi. Taistelut ulottuvat Javorcikin mukaan alueelle, jolla aiemmin tuotettiin noin 20 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
– Viimeisten muutaman kuukauden aikana olemme kuitenkin myös nähneet pommituksia Ukrainan elintärkeään infrastruktuuriin. On ollut sähkökatkoja, vaikeuksia toimittaa vettä ja lämmittää koteja.
Viime vuonna Ukrainan bruttokansantalous supistui arvioiden mukaan noin 30 prosenttia. Pudotus on valtava, suurin koko Ukrainan itsenäisyyden aikana.
Tämän vuoden bruttokansantuotteen kehitys riippuu siitä, miten sota etenee. Javorcikin mukaan on kuitenkin todennäköistä, että talouden koko pysyy suunnilleen samanlaisena kuin viime vuonna eli yhtä suurta romahdusta tuskin on tiedossa.
Pitkän aikavälin näkymä on silti lohduton. Sodan jälki tulee näkymään Ukrainassa pitkään, jopa vuosikymmeniä.
Javorcik kertoo, että Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki on arvionut kahden valtion välisten sotien pitkäaikaisia talousvaikutuksia maalle, jossa taisteluja käydään. Puolessa tapauksissa sota näkyi maan bruttokansantuotteen kehityksessä vielä 25 vuotta sodan päättymisen jälkeenkin.
– Sota kutistaa maan väestöä, hidastaa väestönkasvua, tuhoaa pääomia ja lisää velkaantumista.
Yksi asia antaa toivoa
Vaikka Ukrainan tulee olemaan vaikeaa nousta sodan aiheuttamasta kuopasta, on Javorcik myös toiveikas.
Suomi on yksi Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin osakkeenomistajista. Siksi Javorcik teki vierailun Helsinkiin. Ennen Ylen haastattelua hän on tavannut suomalaisen elinkeinoelämän edustajia.
Javorcik painottaa, että Ukrainan jälleenrakentamisessa tullaan tarvitsemaan yksityistä sektoria. Häntä ilahduttaa, että niin moni yritys on esitellyt ratkaisujaan Ukrainan jaloilleen nostamiseen.
Erityistä toiveikkuutta Javorcikilla on siksi, että Ukraina haluaa Euroopan unionin jäseneksi.
Jäsenyyyspyrkimys on Javorcikin mukaan ”ankkuri”, jonka turvin Ukraina on sitoutuneempi tekemään jälleenrakennuksen kannalta olennaisia uudistuksia esimerkiksi hallintojärjestelmäänsä.
Viime vuonna EU laati Ukrainalle listan seitsemästä ehdosta, jotka jäsenehdokkaan pitää täyttää ennen liittymistä. Ne koskevat oikeuslaitoksen uudistamista sekä korruption, oligarkkien ja rahanpesun vastaista työtä. Ehtoihin kuuluu myös lehdistöä ja kansalaisvähemmistöjä koskevan lainsäädännön uudistaminen.
Uudistusten tekeminen on aina vaikeaa, Javorcik sanoo.
– Jos Ukrainalla on suuri palkinto, joka voi odottaa sitä uudistusten jälkeen, julkinen keskustelu on keskittyneempää ja tällöin on epätodennäköisempää, että populistiset intressit syöksevät uudistuksia raiteiltaan. Tämä antaa minulle toivoa siitä, että Ukraina onnistuu uudistamaan instituutioitaan.
Kuuntele lisää aiheesta:
Lue lisää:
Voit keskustella aiheesta 10.2. klo 23 saakka.
