Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Pakotteet purevat Venäjän kauppaan, mutta tavara liikkuu yhä – aikajana näyttää, mitä Suomi ostaa edelleen Venäjältä

Venäjän kauppa ei voi loppua yhdessä yössä käytännön syistä. Kaikkea ei kuitenkaan haluta pakotteiden piiriin, sanoo Elinkeinoelämän keskusliitto.

Suomen ja Venäjän rajaa Imatralla.
Suomen ja Venäjän välinen raja lähellä Imatran rajanylityspaikkaa 18. marraskuuta. Kuva: Kalle Purhonen / Yle
  • Joonatan Reunanen

Suomen ja Venäjän välinen kauppa on vähentynyt huomattavasti hyökkäyssodan alun jälkeen.

– Merkittäviltä osin kauppa on jopa loppunut kokonaan, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kauppapolitiikasta vastaava johtaja Timo Vuori.

Yhdessä yössä Venäjän kauppa ei voi loppua käytännön syistä, koska pakotteet tulevat voimaan asteittain ja niissä on rajauksia.

Tavaraa kulkee jonkin verran, sillä kaikkea ei ole rajoitettu.

– Toistaiseksi tietyt tuotteet, kuten lääkkeet, osa elintarvikkeista ja maataloustuotteista on haluttu jättää pakotteiden ulkopuolelle, sanoo Vuori.

Myöskään terveysteknologia ja lannoitteet eivät ole pakotteiden piirissä tällä hetkellä.

– Yhteiskunnan toimivuus on haluttu varmistaa, täsmentää Vuori.

Vuori kertoo, että maataloustuotteet on mielletty humanitaarisesti välttämättömiksi.

Helmikuun alussa astui voimaan öljytuotteiden tuontikielto

Viime vuoden lopulla öljytuotteiden tuonti Suomeen nousi voimakkaasti.

Vuoren mukaan tuonti kasvoi hetkellisesti ennen kiellon voimaantuloa. Lännessä haluttiin täyttää varastoja seuraavaa talvea ajatellen.

– Suomen ja Venäjän välinen kauppa tulee kuitenkin olemaan hyvin pientä tulevaisuudessa, arvioi Vuori.

Muutaman tuotteen vienti nousussa

Suomeen ostetaan Venäjältä nyt nikkeliä, LNG-maakaasua ja metanolia. Suomesta myydään Venäjälle kuparikiveä, koneita ja eläin- ja kasvituotteita, kertoo Tullin tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä.

Muutaman tuotteen vienti jopa kasvoi. Tullin ennakkotietojen mukaan vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä eläin- ja kasvituotteiden sekä metallien, kuten kuparikiven, vienti Suomesta Venäjälle kasvoi. Tuotteet eivät ole toistaiseksi pakotteiden alla.

Eläin- ja kasvituotteiden kasvu selittyy rehun viennillä. Elintarviteollisuusliiton ekonomistin Bate Ismailin mukaan rehun vienti on kasvanut massiivisesti heinäkuun jälkeen.

– Meillä ei ole tietoa, mikä yritys on lisännyt rehun myyntiä Venäjälle, kertoo Ismail.

EU:n ensimmäiset Venäjä-pakotteet ovat olleet voimassa lähes 10 vuotta

Venäjä hyökkäsi ja valtasi Krimin alkuvuodesta 2014. Valtaamisen jälkeen EU asetti ensimmäiset pakotteet, eikä ensimmäisiä pakotteita ole sen jälkeen poistettu.

EU on jatkanut ja tiukentanut pakotteita vuosi vuodelta. EU tiukensi pakotteita merkittävästi, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainaan.

Tällä hetkellä EU:n neuvosto käsittelee 10. pakotepakettia.

Voit keskustella jutusta 27.2. kello 23:een saakka.

Kuuntele myös Maailmanpolitiikan arkipäivää:

Purevatko pakotteet Venäjän talouteen?