Poliisille tulee vastaan päivittäin EU-kansalaisia, joilla ei ole oikeutta olla maassa. Heidät on siis poistettu maasta esimerkiksi rikosten takia, mutta he ovat tulleet takaisin Suomeen maahantulokiellosta huolimatta.
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Ari Jokisen mukaan säännöllisesti käy sitä, että poliisi saattaa Viron-laivaan henkilön, joka on määrätty maahantulokieltoon. Voi olla, että henkilö tulee takaisin Suomeen seuraavana päivänä ja poliisi tapaa hänet hyvinkin nopeasti.
– On henkilöitä, jotka saattavat syyllistyä maahantulokiellon rikkomiseen useita kertoja vuoden aikana, Jokinen sanoo.
Osalla maahantulokieltoa rikkovista henkilöistä voi olla perhe, ystäviä tai työpaikka Suomessa, minkä takia he haluavat palata.
Schengen-alueen vapaan liikkuvuuden vuoksi maahantulokiellossa olevien EU-kansalaisten palaamista Suomeen on vaikea estää, koska käytössä ei ole rajatarkastuksia.
On hyvin tavanomaista, että maastapoistetut EU-kansalaiset palaavat tekemään rikoksia Suomeen.
Ari Jokinen, Poliisihallitus
Yleisen turvallisuuden pitää vaarantua
Maahanmuuttovirasto Migri poistaa maasta ja asettaa maahantulokieltoon noin 400 EU-kansalaista vuosittain. Luku on pysynyt melko tasaisena kymmenen viime vuotta ja se on noin 10 prosenttia kaikista Migrin tekemistä maastapoistopäätöksistä.
Yleisimmin syynä on rikoksiin syyllistyminen: tyypillisiä ovat omaisuusrikokset, toistuvat liikennerikokset kuten rattijuopumukset, huumausainerikokset sekä väkivaltarikokset.
EU-kansalaisen maastapoistamisen kynnys on korkeammalla kuin EU:n ulkopuolelta tulevilla henkilöillä. EU-kansalaisen rikosperusteisessa maastapoistossa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tulee vaarantua, mikä tarkoittaa yleensä käytännössä vakavia tai toistuvia rikoksia.
Yksikin omaisuusrikos voi riittää maastapoistamiseen, jossa EU-kansalainen on tullut Suomeen tarkoituksenaan vain tehdä rikoksia.
Tulosalueen johtajan Anna-Lena Lindbergin mukaan Migri tekee vuosittain muutamia kymmeniä käännyttämispäätöksiä siksi, että EU-kansalaisen katsotaan turvautuneen toistuvasti toimeentulotukeen tai EU-kansalainen ei täytä edellytyksiä Suomessa oleskelulle.
Maahanmuuttoviraston lisäksi maastapoistopäätöksiä tekevät poliisi ja rajavartiolaitos.
Mitä pidempään EU-kansalainen on ollut Suomessa, sitä korkeampi kynnys on hänen karkottamiseen. Myös perhesiteet ja muut yhteydet Suomessa, terveydentila ja suhteet lähtömaahaan vaikuttavat Migrin kokonaisharkintaan.
– Lapsen etu painaa aika paljon näissä tilanteissa, Lindberg sanoo.
Perhe ja pienet lapset Suomessa eivät ole estäneet kaikissa tapauksissa EU:n ulkopuolelta tulleiden henkilöiden poistamista maasta.
MOT uutisoi alkuvuodesta, että Migrin tiukka linja erottaa ulkomaalaisia vanhempia heidän suomalaisista lapsistaan. Juttu jatkuu videon jälkeen.
Muutama sata jää vuosittain kiinni kiellon rikkomisesta
Poliisitarkastaja Ari Jokinen arvioi, että vuosittain muutama sata maastapoistettua EU-kansalaista jää kiinni maahantulokiellon rikkomisesta. Valtaosa heistä on virolaisia, joista monella on tiiviitä siteitä Suomeen.
– Pitää muistaa, että maastapoistetut ovat aiheuttaneet ongelmia yleiselle turvallisuudelle ja järjestykselle rikoksia tekemällä tai muulla käytöksellään. Hyvin usein se uusiutuu. Kyllä se poliisia työllistää, Jokinen sanoo.
EU-kansalaiset näkyvät myös säilöönottoyksikössä Helsingin Metsälässä. Siellä pidetään maastapoistettavia henkilöitä, joiden uskotaan muuten karkaavan viranomaisilta.
Alkuvuodesta kolmasosa Metsälän säilöönottoyksikön asiakkaista oli EU-kansalaisia, erityisesti virolaisia ja romanialaisia.
– Metsälä on hyvin usein EU-kansalaisten kauttakulkupaikka. Jos henkilö rikkoo maahantulokieltoa, säilöönotto on käytännössä ainoa perusteltavissa oleva toimiva turvaamistoimi. Ei voida olettaa, että hän lähtisi vapaaehtoisesti maasta, Jokinen sanoo.
Toistuvasta maahantulokiellon rikkomisesta on pahimmillaan tuomittu lyhyisiin, ehdollisiin tuomioihin.
Jutussa on käytetty lähteenä Antti Wikin opinnäytetyötä EU-kansalaisen käännyttäminen, jossa on haastateltu Migrin silloista tulosalueen johtajaa Olli Koskipirttiä.
Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin 9. heinäkuuta klo 23.
