Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus nostaa ilmastopolitiikan keskiöön Suomessa kokonaan uuden asian: tekniset hiilinielut.
Se tarkoittaa teknologiaa, jonka avulla hiilidioksidi otetaan talteen suoraan päästöjä aiheuttavien teollisuuslaitosten piipuista ja varastoidaan pysyvästi maankuoren alle.
Orpon hallituksen ohjelmassa tekniset nielut nostetaan yhdeksi potentiaalisimmista keinoista, joilla Suomi voisi vähentää ilmastopäästöjään.
Hiilidioksidin talteenotolla voitaisiin arvioiden mukaan vähentää jopa kolmannes Suomen päästöistä.
Se on saman verran kuin edellinen hallitus kaavaili vähentävänsä metsien muodostaman hiilinielun avulla. Myös EU vaatii Suomelta samankokoista nettonielua vuosina 2021–2025.
Metsien hiilinielun rajua pienenemistä pidettiin ennakkoon uuden hallituksen vaikeimpana ilmastopoliittisena kysymyksenä.
Voidaanko teknisillä nieluilla siis kompensoida metsänielujen romahdus?
– Ilmastonmuutoksen näkökulmasta sillä voidaan kompensoida näitä hiilinieluja, sanoo tutkimusjohtaja Antti Arasto VTT:ltä. Hän on myös Ilmastopaneelin jäsen.
Arasto sanoo, että tekniset nielut koskisivat Suomessa erityisesti bioperäisten hiilipäästöjen talteenottoa.
Niitä syntyy puupolttoaineen polttamisesta sähkö- ja lämpövoimaloissa eli käytännössä bioenergian tuotannosta. Myös sellutehtaista syntyy puuperäisiä päästöjä.
Globaalisti hiilidioksidin talteenotolla viitataan fossiilisiin päästöihin. Suomessa fossiilisten polttoaineiden eli esimerkiksi kivihiilen ja maakaasuun käytöstä syntyvät päästöt vähenevät jo nyt nopeasti.
Niitä säätelee EU:n päästökauppa ja korkea päästöoikeuden hinta.
– Se, mikä Suomessa jää jäljelle, on bioperäinen hiili, eli biomassan polttaminen. Näitä virtoja tulee olemaan tulevaisuudessakin, lähinnä metsäteollisuuden prosesseista, mutta myös energiantuotannosta, Arasto sanoo.
Bioenergia on laskettu ilmastopolitiikassa päästöttömäksi, sillä metsistä saatavan polttoaineen on katsottu uusiutuvan eli kasvavan takaisin.
Suomessa hiilinielu on pienentynyt murto-osaan siitä, mitä edellisen hallituksen ilmastotavoitteet vaativat.
Luonnonvarakeskuksen mukaan yksi syy ovat olleet liian suuret hakkuut. Niiden rajoittaminen tavalla tai toisella olisi asiantuntijoiden mukaan nopein keino kasvattaa nielua.
Nykyhallitus toteaa kuitenkin ohjelmassaan, että se ei aio rajoittaa metsähakkuita.
Ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan tekniset nielut eivät kuitenkaan ratkaise metsien hiilinielun romahtamisesta seuraavaa ongelmaa.
Syy on Suomen EU-velvoite. Teknisiä nieluja ei lasketa maiden nielutavoitteisiin EU:ssa.
– Teknisiä hiilinieluja pitäisi erikseen ajaa EU-politiikkaan. Tässä on iso vaikuttamistyö, Ollikainen sanoo.
Ollikainen sanoo, että maankäyttösektori eli käytännössä metsien hiilinielun pieni koko ja maatalouden päästöt pysyvät siksi kaikkein suurimpana haasteena myös tulevalle hallitukselle.
Suomen metsien muodostama hiilinielu alittaa tällä hetkellä roimasti tason, jota EU vaatii.
Hallitus kertoo ohjelmassaan, että se jatkaa maankäyttösektorin hiilinieluja vahvistavia toimia. Keinoja ovat metsien kasvun lisääminen muun muassa kiertoaikoja eli hakkuiden väliä pidentämällä.
– Pelko on, että laajasti katsottuna se ei riitä, Ollikainen sanoo.
Hallitus toteaa ohjelmassaan, että toimista huolimatta Suomi ei tule saavuttamaan kaudelle 2021–2025 asetettuja hiilinielutavoitteita.
Se sanoo Suomen varautuvan eri vaihtoehtoihin ja arvioivan taloudellisia vaikutuksia, jos Suomi ei täytä EU:n hiilinielua koskevia velvoitteita.
Tutkijat ovat aiemmin laskeneet, että liian pienestä metsien hiilinielusta vuosina 2021–2025 voi seurata miljardiluokan kustannukset.
Luken laskelmien mukaan Suomi joutuisi hankkimaan 50–80 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä korvaavia nieluyksiköitä.
Orpon hallitus suunnittelee teknisten nielujen ajamista mukaan EU:n ilmastopolitiikkaan.
– Meidän katseemme on piippujen päässä, energiantuotannossa ja teollisuudessa, Orpo sanoi viime viikolla.
Hiilidioksidin talteenotosta ei ole Suomessa kokemusta
Entä onko Orpon hallituksen usko uuden teknologian läpimurtoon liian vahvaa vai tarvittava rohkea askel uuden ajan ilmastopolitiikkaan?
Markku Ollikainen pitää teknisiä nieluja uutena strategisena avauksena Suomen ilmastopolitiikassa.
Kansainvälisesti hiilidioksidin talteenotosta on puhuttu vuosia, mutta Ollikaisen mukaan teknologinen läpimurto on tapahtumassa jopa kymmenen vuotta aikaisemmin kuin alunperin ennustettiin.
Myös Ilmastopaneeli on pitänyt keinoa esillä hallituksen suuntaan.
– Jo pelkästään hiilineutraalisuustavoitteen turvaamiseksi meidän on syytä edistää näitä teknologisia nieluja, Ollikainen sanoo.
Asiantuntijoiden mukaan teknisiä nieluja kyllä tarvitaan, sillä muuten ei päästä Pariisin ilmastosopimuksessa sovitulle, 1,5 asteen polulle.
Toinen kysymys on, ovatko tekniset ratkaisut käytettävissä niin nopeasti kuin Orpon hallitus kaavailee.
Antti Arasto sanoo, että teknologia on jo olemassa.
– Sitä on maailmalla sovellettu sekä hiilidioksidin talteenotossa että sen pysyvässä geologisessa varastoinnissa.
Geologinen varastointi tarkoittaa hiilidioksidin säilömistä merenalaisiin muodostumiin, kuten esimerkiksi tyhjentyneisiin öljyesiintymiin.
Sellaisia löytyy Norjasta, jossa maakaasun tuotannon yhteydessä erotettua hiilidioksidia säilötään Pohjanmeren alle.
Suomessa hiilidioksidin talteenottoa ei kuitenkaan ole teollisessa mittakaavassa kokeiltu. Teknologiaa on testattu lähinnä tutkimuksissa.
Suomen maaperä on myös varastointiin vääränlaista, eikä tarvittavia geologisia muodostumia löydy meren alta.
Varastointi tarkoittaisi siis käytännössä hiilidioksidin kuljettamista joko laivojen tai myöhemmin putkien avulla.
Arasto uskoo, että teknologian saaminen kaupalliseen käyttöön on useiden vuosien projekti ja vaatii taloudellisia kannusteita eli käytännössä rahaa valtiolta tai muilta tahoilta jotka haluavat kompensoida päästöjä.
– Haluaisin uskoa, että se on realismia. Realismi vaatii, että meillä on poliittinen tahto toteuttaa tämänkaltaisia ratkaisuja, Arasto sanoo.
Markku Ollikaisen mukaan puunkäytöstä aiheutuvien hiilipäästöjen talteenotto on helpompi ratkaista kuin metsäluonnon monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset.
– Jos kaadamme puun, otamme hiilidioksidin siitä talteen ja sijoitamme sen Pohjanmeren alle, se tarkoittaa, että puiden kautta otetaan ensin tuolta ilmasta hiilidioksidia pois, ja sitten siirretään se kokonaan pois kierrosta, Ollikainen sanoo.
Luontokadon pysäyttämiseen Suomella on niin ikään kansalliset ja EU-velvoitteet.
Hallitus ajaa alas kuntien ilmasto-ohjelman
Hallituksen ilmastotoimiin kuuluu myös keinoja, joiden voi ajatella hidastavan päästöjen vähenemistä.
Hallitus aikoo muun muassa ajaa alas kuntien ilmasto-ohjelman, jonka laatiminen oli kunnille pakollista. Vaatimus on kirjattu nykyiseen, edellisen hallituksen laatimaan ilmastolakiin.
Liikenteen päästöt taas laskevat uuden hallituksen kaudella todennäköisesti vähemmän kuin viime kaudella. Bensan hintaa lasketaan veron avulla, mikä lisännee sen kulutusta.
Polttoaineen jakeluvelvoitetta lasketaan eli biokomponenttia ei vaadita fossiilisen polttoaineen sekaan niin paljon kuin ennen.
Liikenteen päästöt kuuluvat taakanjakosektorille, joiden vähentämiseen Suomella on kansallisen hiilineutraaliuden lisäksi EU-velvoite.
– Taakanjakosektorin osalta jää kyllä miettimään, että tullaanko tavoitteita saavuttamaan, Ollikainen sanoo.
Ollikainen ei halua antaa nykyhallituksen ilmastoimille arvosanaa. Hyvää on hänen mielestään panostaminen uusiutuvan energian tuotantoon.
Hallitus helpottaa tuulivoiman rakentamista maalle ja merelle ja edistää myös aurinkovoimaa.
– Energiatuotannon päästöjen osalta hallitusohjelma on edistyksellinen ja kunnianhimoinen, Ollikainen sanoo.
Aiheesta voi keskustella perjantaihin 23.6. klo 23 saakka.
