Hintojen nousu on ollut joillakin alueilla vielä vauhdikkaampaa kuin toisilla.
Tämän voi päätellä Tilastokeskuksen Ylelle toimittamasta aineistoista, jossa on tarkasteltu inflaatiota alueellisella tasolla. Aineisto on poikkeuksellinen, sillä tyypillisesti inflaatiota seurataan koko maan tai koko euroalueen tasolla.
Laskimme aineiston perusteella, miten hinnat ovat kehittyneet eri puolilla Suomea kahden vuoden aikana toukokuusta 2021 toukokuuhun 2023. Tälle aikavälille osuvat koronaviruspandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat vaikutukset kuluttajahintoihin.
Grafiikat eivät kerro, missä Suomessa on kalleinta, vaan missä hinnat ovat nousseet nopeimmin.
Alueellisissa luvuissa ei ole huomioitu mahdollisia alueellisia kulutustottumusten eroja. Luvut perustuvat suomalaisten keskimääräiseen kulutukseen valtakunnallisesti.
Kokonaisinflaatio on ollut vauhdikkainta Länsi-Suomessa
Koko Suomessa kuluttajahinnat nousivat kahden viime vuoden aikana kaikkiaan 14,3 prosenttia. Nopeinta hintojen nousuvauhti oli Länsi-Suomessa, jossa hinnat nousivat 15,1 prosenttia, ja hitainta Itä-Suomessa, jossa hinnat taas nousivat 13,7 prosenttia.
Erot eivät ole järin suuria. Selvää siis on, että poikkeuksellisen nopea hintojen nousu on koskettanut suomalaisia maantieteellisestä sijainnista huolimatta.
Asumiskustannukset nousivat vähiten Itä-Suomessa
Selvempiä eroja alueiden välisessä hintojen nousussa löytyy, kun tarkastellaan kehitystä yksityiskohtaisemmin tiettyjen menoerien osalta. Yksi tällainen on asumiskustannukset, johon kuuluvat muun muassa vuokrat, korjaukset sekä polttoaine-, vesi-, sähkö- ja lämmityskulut.
Eniten asuminen kallistui Länsi-Suomessa sekä Uudenmaan ulkopuolisessa Etelä-Suomessa. Hitainta hintojen nousu oli Itä-Suomessa, jossa kustannukset nousivat 16,4 prosenttia.
On hyvin vaikea sanoa yhtä syyllistä siihen, miksi hintojen nousu on ollut tietyllä alueella nopeampaa kuin toisella, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen.
– Yläkategorian alle kätkeytyy kuitenkin niin paljon yksittäisten hyödykkeiden hintoja, joissa hinnanmuutokset saattavat erota huomattavasti toisistaan, hän sanoo.
Eroja voi olla esimerkiksi siinä, miten vuokrat ovat kehittyneet eri alueilla ja millaisia asuntolainojen korkomarginaaleja maksetaan missäkin. Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala arvioi, että asumiskuluja ovat viime aikoina nostaneet erityisesti sähkö, lämmityskulut ja asuntolainojen korot – ja näissä kaikissa voi olla jonkinlaista alueellista vaihtelua.
Myös huollosta ja korjauksista on tullut Vesalan mukaan kustannuspaineita. Niiden hinnanmuutokset taas voivat vaihdella sen perusteella, kuinka paljon eri alueilla on huolto- ja korjauspalveluiden kysyntää ja miten paljon niiden tarjontaa, Vesala sanoo.
Uudellamaalla ravintolat ja hotellit kallistuivat eniten
Hotelli- ja ravintolapalveluiden hinnat nousivat toukokuun 2021 ja toukokuun 2023 välillä eniten Uudellamaalla, jossa nousua 15,8 prosenttia. Ero on suuri verrattuna Ahvenanmaahan, jossa hotellit ja esimerkiksi ravintoloissa käyminen kallistuivat vain 8 prosenttia. Se on selvästi koko Manner-Suomea hitaampi hintojen nousutahti.
Ylipäänsä Ahvenanmaan markkinat poikkeavat Manner-Suomen markkinoista, sanoo yliaktuaari Kristiina Nieminen. Esimerkiksi ruokakaupat, ravintolat ja hotellit eivät välttämättä ole samoja kuin muualla Suomessa.
– Me pyrimme hintojen keruussa huomioimaan aina alueiden tyypilliset toimijat, ja siinä olemme huomanneet eroavaisuuksia Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välillä.
Erilaiset yleisötapahtumat voivat myös vauhdittaa alueen hintojen nousua. Usein tämänkaltainen vaikutus on kuitenkin tilapäistä, ja hinnat palautuvat tapahtumien jälkeen tavanomaisempaan tasoon.
Ruuan hinnat nousivat hyvin tasaisesti eri puolilla
Ruuan hintojen nousua on seurattu viime vuosina erityisen tarkkaan. Tilastokeskuksen aineistosta selviää, että elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien osalta hintojen nousu on ollut erittäin tasaista eri puolilla Suomea.
Nopeinta hintojen nousu oli kahden vuoden aikana Ahvenanmaalla, 21,8 prosenttia. Hitaimmin hinnat taas nousivat Pohjois-Suomessa, missä ero Ahvenanmaan hintojen nousuvauhtiin on vain vajaan prosenttiyksikön.
Pääekonomisti Timo Vesalan mukaan yksi syy tasaisen hintojen nousutahtiin löytynee Suomen keskittyneestä päivittäistavarakaupasta. Alaa hallitsee kaksi toimijaa, S-ryhmä ja K-ryhmä.
– Vaikka ruuan hinnoissa saattaa olla alueellisia eroja, näyttää siltä, että hintamuutokset kulkevat saman rytmisesti.
Liikenne kallistui eniten Pohjois-Suomessa
Liikenteeseen liittyvät kulut, kuten ajoneuvojen polttoaineet, autot, polkupyörät ja taksi- sekä junamatkat nousivat kahden vuoden aikana eniten Pohjois-Suomessa. Siellä hinnat nousivat 12,2 prosenttia. Itä-Suomi ja Ahvenanmaa ovat kuitenkin hyvin lähellä samaa hintojen nousuvauhtia.
Uudellamaalla liikenteeseen liittyvät kulut nousivat vähiten, 9,2 prosenttia.
Yksi syy Pohjois-Suomen muita nopeampaan hintojen nousuvauhtiin voi löytyä pitkistä välimatkoista ja Lappiin vierailemaan tulleiden turistien käyttämistä taksipalveluista.
Aiheesta voi keskustella torstaihin 6.7. kello 23 saakka.
