Lounaishämäläinen Tammela saa lähes 250-sivuisen juhlakirjan, joka ilmestyy lokakuun alussa 2023. 600-vuotiaasta Tammelasta kirjoitettua historiikkia on ollut tekemässä seitsemän hengen toimituskunta sekä yhteensä neljätoista kirjoittajaa.
Kirjallisten lähteiden mukaan Tammelan 600 vuotta pitkä tarina saa alkunsa vuonna 1423. Tammelan nimi mainitaan tuolloin ensimmäisen kerran, sillä tammelalaiset Matti Kotte ja Lauri olivat todistajina Janakkalan käräjillä.
– Matista ja Laurista on maininta muun muassa kirjan esipuheessa. Heistä ei ole kuitenkaan säilynyt kovin paljon tietoa, josta olisi voinut kirjoittaa tarinan, kertoo 600-juhlahistoriikin toimittaja Juhani Norbäck.
Tammelan historia ulottuu kuitenkin paljon 600 vuotta pitemmälle. Siitä kertovat muun muassa lukuisat esinelöydöt, joita arkeologit ovat kaivaneet maanpovesta.
– Kirjassa on nähtävillä vanhoja karttoja ja kuvia esinelöydöistä, onhan yksi juhlakirjan kirjoittajista arkeologi Hanna-Maria Pellinen, Norbäck kertoo.
Moni Tammelan kirkonmies vaikutti valtiopäivillä
Tammelan juhlakirjassa on tarinoita teemoittain. Lounais-Hämeen kokoisessa pitäjässä oli useita merkittäviä kirkkoherroja, jotka vaikuttivat myös valtiopäivillä. Esimerkki 1700 -luvulta on Johan Amnell, joka toimi Tammelan kirkkoherrana sekä lääninrovastina ja edusti pappissäätyä valtiopäivällä.
Sen sijaan 1600 -luvulla Tammelan kirkkoherrana toiminut Laurentius Petri Aboicus oli aikansa huomattavimpia suomalaisia saarnakirjailijoita. Hän myös aloitti Tammelan seurakunnassa kirkonkirjojen pidon.
Monien muiden nimekkäiden henkilöiden lisäksi Tammelan historia tuntee lukemattomia miehiä ja poikia, jotka sotivat hakkapeliittoina Ruotsin kuninkaan sotajoukoissa.
Juhani Norbäck uskoo, että Tammelan historiasta kertova kirja kiinnostaa heitä, jotka ovat kiinnostuneita yleisesti Suomen historiasta.
Juttua muutettu 26.7.2023 kello 9.15: Jutun kuvatekstiin on korjattu Albert Edelfeltin taulun oikea nimi.
