Tutkimusten mukaan suomalaiset vieraantuvat maataloudesta. Monen tiedot ruoantuotannosta ja eläintenhoidosta ovat vähäisiä, kun kontakti maatiloille puuttuu.
Samalla maaseudusta ja alkutuotannosta on tullut elämysmatkailukohteita.
Vaikka maatalous ja maanviljelys karkaavat kaupunkilaisilta yhä kauemmas, suomen kielessä on käytössä sanoja, joiden alkuperä on maanviljelyksessä ja jopa satojen vuosien takana.
Esimerkiksi Suvivirrestä tuttu laiho-sana esiintyy Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen (Kotus) mukaan Mikael Agricolan teksteissä jo 1540-luvulla. Koska suomea alettiin kirjoittaa vasta tuolloin, sana lienee kuitenkin selvästi yli 500-vuotias.
Toisaalta osa alkuaan maatalouteen kuuluvista sanoista elää edelleen yleisemmässä, kuvallisessa käytössä. Asioita puidaan ja pohditaan, hallitus kokoontuu budjettiriiheen...
ProAgria Etelä-Pohjanmaan kasvintuotannon toimialapäällikkö Juha-Matti Topparille maatalouden vanhat sanat ovat tuttuja ja arkipäiväisessä käytössä.
– Olen niiden käyttöön kasvanut. Isiltä ja muilta viljelijöiltä kuulee näitä sanoja, kun satoa katsellaan ja arvioidaan.
Aika muuttaa, mutta ei kaikkea
Maanviljelyksen sanasto muuttuu samalla, kun ala muuttuu.
Ennen tehtiin enemmän ruumiillista työtä ja työvälineet olivat toisenlaisia, nyt koneet ovat pitkälti korvanneet ihmis- ja hevosvoimat. Myös englannistuminen näkyy sanastossa.
– Tulee uusia sanoja ja teknistyminen ja teknologia tuovat uusia sanoja. Mutta kyllä ruis heilimöi edelleen, se ei muutu miksikään, Toppari sanoo.
Esimerkiksi kasvukauden aikaisissa kasvutilannekatsauksissa alan termit esiintyvät edelleen.
Tunnetko nämä sanat
Ohessa on kuusi maatalousalan sanaa ja niille sekä oikea että keksitty merkitys.
– Viljelijä ne tuntee, moni muu ei niinkään, sanoo Juha-Matti Toppari.
Sanojen oikeat merkitykset on kertonut Kotuksen erityisasiantuntija Kirsti Aapala.
