Valtaosa Suomen väestönsuojista on hyvässä kunnossa, toteaa sisäministeriön tuore selvitys.
Selvityksen mukaan 91 prosenttia Suomen väestönsuojista suojaisi hyvin tavanomaisilta aseilta, kuten ohjuksilta tai tykistötulelta.
Lisäksi 83 prosenttia väestönsuojista suojaisi hyvin myös kaasu- ja säteilyvaaralta. Toisin sanoen noin joka kuudes väestönsuoja ei turvaa hyvin kaasulta tai säteilyltä.
Väestönsuoja on tila tai rakennus, jonka tehtävä on suojata väestöä esimerkiksi aseellisen hyökkäyksen tai kaasu- tai myrkkyvuodon sattuessa. Ne sijaitsevat usein kerrostalojen tai julkisten rakennusten kellarikerroksissa.
Suomessa havahduttiin väestönsuojien tilaan Venäjän aloitettua hyökkäyksen Ukrainassa keväällä 2022. Aiemmin Suomen väestönsuojien tilasta ei ole ollut selvää kokonaiskuvaa.
Kunnossapitoa laiminlyöty
Väestönsuojissa on myös korjaustarpeita. Säännöllisen huollon laiminlyönti, virheet suunnittelu- ja asennusvaiheessa ja korjaustöissä sekä virheet suojan käytössä ja varusteissa ovat yleisimpiä syitä korjauksen tarpeelle.
Lain mukaan väestönsuoja pitää olla käyttöön otettavissa 72 tunnissa viranomaisen käskystä. Selvityksen mukaan pienessä osassa väestönsuojia on niin suuria puutteita, ettei niitä saada otettua käyttöön lain vaatimassa ajassa. Vanhemmissa suojissa on keskimäärin enemmän korjaustarpeita kuin uudemmissa.
Selvityksen mukaan väestönsuojien kunnossapitoa on laiminlyöty sekä tiedon puutteen että välinpitämättömyyden vuoksi.
Selvityksessä suositellaan, että väestönsuojiin liittyvää koulutusta, ohjeita ja viestintää pitäisi kehittää. Lisäksi väestönsuojia koskevat säädökset tulisi uudistaa. Selvityksessä myös todetaan, että suojien alueellista kohdentumista tulisi selvittää tarkemmin.
Suomessa noin 50 500 väestönsuojaa, joissa on yhteensä noin 4,8 miljoonaa suojapaikkaa.
