Elokuvaohjaaja Aki Kaurismäen uusi elokuva Kuolleet lehdet on valittu Suomen ehdokkaaksi kisaamaan parhaan kansainvälisen elokuvan Oscar-palkinnosta.
Suomen Oscar-raati luonnehtii elokuvaa klassiseksi pelkistetyksi rakkaustarinaksi, joka esittää havaintonsa viattoman sadun keinoin.
– Elokuvan pieni suuri tarina resonoi kansainvälisesti ja sen ulkomainen menestys on jo nyt omaa luokkaansa, raati perustelee valintaa tiedotteessa.
Kaurismäki itse kommentoi Oscar-palkinnon merkitystä Ylelle jo ennen valituksi tulemista.
– Mikään ei voisi kiinnostaa minua vähemmän kuin Oscar-palkinnot tai Oscar-ehdokkuus, ohjaaja sanoo.
– Mutta koska se näyttää jostain syystä olevan kovinkin merkittävä palkinto, niin en jaksa ikuisesti kieltäytyä kaikesta. Siksi sanoin, että selvä, me olemme ehdolla jos näin halutaan.
Valituksi tuleminen ei vielä tarkoita, että Kuolleet lehdet pääsee kisassa Oscar-gaalaan asti.
Yhdysvaltain elokuva-akatemia karsii eri maiden Oscar-ehdokkaista ensin 15 elokuvan lyhytlistan. Niiden joukosta valitaan lopulliset viisi ehdokasta, jotka julkistetaan tammikuussa.
Ehdolla, mutta ei paikalla
Kaurismäen ohjaama Mies vailla menneisyyttä (2002) on ainoa suomalainen pitkä elokuva, joka on päässyt viiden ehdokkaan joukkoon Oscar-kisassa. Tuolloin odotukset olivat korkealla, sillä elokuva oli jo voittanut Cannesin kakkospalkinnon Grand Prix'n ja Kati Outinen parhaan naisnäyttelijän palkinnon.
Ohjaaja kuitenkin kieltäytyi osallistumasta gaalaan protestina Irakin sodalle.
– Silloin oli selvää, että viikon kuluttua Yhdysvallat hyökkää Irakiin. Motiivi oli selvä, Irakin alla oleva öljy, ja se oli niin härskiä politiikkaa, että en kokenut minkäänlaisia juhlatunteita, Kaurismäki sanoi vuonna 2011 Ylen haastattelussa.
Palkinnon voitti Caroline Linkin elokuva Jossain Afrikassa.
Ristiriitainen suhde Oscareihin
Kaurismäen seuraava elokuva Laitakaupungin valot (2006) ehdittiin jo valita Oscar-ehdokkaaksi, mutta ohjaaja vetäytyi kilpailusta Yhdysvaltain hallinnon ja sen harjoittaman politiikan takia.
Le Havren (2011) ehdokkuuden hän sen sijaan salli. Ohjaaja perusteli Ylelle, että Yhdysvallat oli vetäytymässä Irakista ja maassa oli demokraattinen hallinto. Elokuva ei kuitenkaan päässyt lyhytlistalle asti.
Kuolleita lehtiä edeltäneen elokuvansa Toivon tuolla puolen (2017) Oscar-ehdokkuudesta Kaurismäki jälleen kieltäytyi. Tuolloin hän kertoi, ettei hänen elokuviaan nähtäisi Oscareissa presidentti Donald Trumpin aikana.
Viime viikolla Helsingissä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa Kaurismäki kuittasi suhteensa Kuolleiden lehtien Oscar-ehdokkuuteen lyhyesti:
– Mieluummin sitä ottaa palkinnon kuin turpiinsa.
Ylelle hän täsmentää, että ei aio matkata Yhdysvaltoihin vaikka elokuva olisi ehdolla.
– Edelleenkään minua ei siellä nähdä, Kaurismäki sanoo.
Sisutonta kilpailua
Kuolleet lehdet oli selvä ennakkosuosikki Suomen Oscar-ehdokkaaksi siitä asti, kun se sai toukokuussa Cannesin elokuvajuhlien ”pronssimitalin” eli tuomariston palkinnon.
Kisa Suomen ehdokaselokuvasta ei ollut tänä vuonna erityisen kova. Esimerkiksi Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkintoa tavoitteleva Aleksi Salmenperän Kupla ei kelvannut ehdolle, koska sen ensi-ilta oli jo marraskuussa.
Yhdysvalloissa ennätyssuosituksi suomalaiseksi elokuvaksi noussut Jalmari Helanderin toimintaelokuva Sisu olisi myös ollut varteenotettava kilpakumppani. Se ei kuitenkaan kelvannut parhaan kansainvälisen elokuvan palkintoehdokkaaksi, koska sen dialogista yli puolet on englantia.
Fiktioiden puolella ainoa kansainvälistä huomiota herättänyt ja ehdokkaaksi kelpaava kilpailija Kaurismäelle olisi ollut Katja Gauriloffin ohjaama maailman ensimmäinen koltansaamenkielinen elokuva Je'vida. Tällä kertaa Kaurismäki voitti.
Suomalaisen elokuvan kansainvälinen noste ei ole vielä näkynyt Oscar-gaalassa asti. Pari vuotta sitten Juho Kuosmasen ohjaama Hytti nro 6 pääsi jo lyhytlistalle asti, mutta jäi lopulta ilman ehdokkuutta.
Parhaan kansainvälisen elokuvan Oscar-palkinnon voitti saksankielinen sotaspektaakkeli Länsirintamalta ei mitään uutta.
Aki Kaurismäki Ylen haastattelussa: ”Kun viimeisiä viedään, ei ole aikaa tuhlattavaksi
Korjattu 13.9. klo 14.52: Jutussa luki, että Tytöt tytöt tytöt -elokuva olisi päässyt Oscareiden lyhytlistalle. Näin ei ollut, vaan lyhytlistalle pääsi pari vuotta sitten Hytti nro 6. Mies vailla menneisyyttä -kuvassa on Markku Peltola, ei Sakari Kuosmanen, kuten kuvatekstissä alun perin luki.