Hallitusohjelman kirjaus Heinävedellä sijaitsevien Palokin koskien ennallistamisesta sai kesäkuussa paljon julkisuutta. Asia on kuitenkin jäänyt täysin poliittiselle tasolle, eikä esimerkiksi vesireitin tukkivan padon ja voimalaitoksen ostamisesta ole käynnistetty neuvotteluja.
Laitoksen omistavalla Pohjois-Karjalan Sähköllä ei myöskään ole mitään myyntiaikeita.
– Mitään sellaisia tavoitteita yhtiöllä ei ole, että voimalaitoksesta luovuttaisiin, toimitusjohtaja Tuure Aho sanoo.
Varsinaista valtaa Pohjois-Karjalan Sähkössä käyttävät sen hallituksen kautta omistajat eli alueen kunnat.
– Jos omistajat linjaavat, että tämmöistä asiaa pitää ruveta valmistelemaan, niin sitten näin tehdään. Tällä hetkellä sellaisia keskusteluja ei ole käynnissä, Tuure Aho sanoo.
Pohjois-Karjalassa sijaitsevien koskien ennallistamisella haluttaisiin parantaa uhanalaisten vaelluskalojen eli järvitaimenen ja järvilohen lisääntymismahdollisuuksia.
”Järvilohen merkitystä liioiteltu”
Sähköhtiön mukaan Palokista on julkisuudessa esitetty virheellistä tietoa. Esimerkiksi koskien ennallistamisen merkitystä äärimmäisen uhanalaiselle järvilohelle on sen mukaan liioiteltu.
– Palokki ei ole ollut järvilohen luontaista lisääntymisaluetta, Aho sanoo viitaten esimerkiksi 1950-luvulla ennen voimalaitoksen rakentamista tehtyihin tutkimuksiin.
Hänen mukaansa on epävarmaa, lisääntyisikö järvilohi alueella ennallistamisen jälkeenkään.
Keväällä julkaistussa Pohjois-Savon ely-keskuksen tekemässä selvityksessä todettiin, että padon purkamisella olisi suurin merkitys nimenomaan järvitaimenelle. Samassa selvityksessä todettiin, että ennallistamisen jälkeen myös järvilohi lisääntyisi ”todennäköisesti” alueella.
Pohjois-Karjalan Sähkön toimitusjohtaja Tuure Aho kritisoi ely-keskuksen selvitystä kovin sanoin.
– Siellä on epätarkkuuksia ja jopa karkeita virheitä, hän sanoo.
Ely-keskus arvioi selvityksessä, että koskia vapauttamalla ja ennallistamalla olisi mahdollista luoda 26 hehtaaria lohikalojen lisääntymis- ja poikastuotantoaluetta. Vuotuiseksi poikastuotoksi lasketaan 8 000–32 000 poikasta vuodessa.
PKS:n omien arvioiden mukaan varsinainen koskipinta-ala tulisi olemaan murto-osa esitetystä. Suurin osa olisi hitaasti virtaavaa niva- tai suvantoaluetta, jolla ei olisi merkitystä lisääntymisalueena.
– Meillä ei ole käsitystä mistä noin huimat poikasmäärät on saatu tai mihin arvioihin ne perustuvat, Aho sanoo.
Ely puolustaa selvitystä
Pohjois-Savon ely-keskuksen johtavan kalatalousasiantuntijan, Teemu Hentisen mukaan keväällä julkaistussa selvityksessä on käytetty laajasti erilaisia asiantuntijoita ja konsultteja. Hän pitää arviota 26 hehtaarin lisääntymis- ja poikastuotantoalueesta edelleen pätevänä.
Myös poikastuottoarvio perustuu laajaan aineistoon. Arviossa on tarkoituksella laaja vaihteluväli.
– Poikastuoton arviointi on hankalaa, sillä paljon riippuu emokalojen määrästä ja ennallistamisen onnistumisesta, Hentinen sanoo.
Esimerkiksi Etelä-Karjalan Rautjärvellä sijaitsevan Hiitolanjoen patojen purusta saadut hyvät kokemukset toimivat Hentisen mukaan mallina myös Palokille.
Järvilohi lisääntyy jo nyt pienessä mittakaavassa Heinävedenreitin koskissa, joten sen lisääntyminen olisi todennäköistä myös Palokissa ennallistamisen jälkeen.
Pakkolunastaminen olisi kallista
PKS on valmistellut omaa Nälönvirta-malliaan, jossa padon pohjoispuolelle kaivettaisiin niin sanottu luonnollinen kalatie Nälönjoen uomaan.
– Siinä on lähdetty siitä, että voimalaitos voidaan säilyttää ja taimenelle luoda riittävä vaellusyhteys poikastuotantoalueineen, Tuure Aho sanoo.
PKS:n mukaan Nälönvirta-malli toisi järvitaimenelle 3–5 hehtaaria lisääntymis- ja poikasaluetta. Samalla myös padon alapuolisia koskia olisi mahdollista kunnostaa.
Mallin hintalappu olisi Ahon mukaan 5–10 miljoonaa euroa laajuudesta riippuen.
Hallituksen investointiohjelmassa Palokin “patojen purkuun” on varattu 20 miljoonaa euroa. Ely-keskuksen selvityksen mukaan ennallistamisen kokonaiskustannukset tulisivat olemaan 30–40 miljoonaa euroa.
Jos PKS ei myy laitosta, olisi ennallistamisen edellytyksenä alueen pakkolunastaminen. Tässä vaihtoehdossa hinta nousisi PKS:n mukaan huimasti.
– Uskaltaisin sanoa, että toista sataa miljoonaa euroa olisi koko hankkeen hintalappu, Tuure Aho sanoo.
