”Aina vaan ne suomalaiset.”
Näin hollanninkielinen nimimerkki Jan kommentoi syyskuussa viestipalvelu X:ssä uutista välikohtauksesta, joka sattui belgialaisessa uimahallissa. Poliisi otti kiinni viisi nuorta, jotka olivat aiheuttaneet häiriöitä altailla.
”Aina vaan ne valkoiset suomalaiset...”
Tämä päivitys on puolestaan nimimerkki Bartilta. Hän kommentoi elokuussa hollantilaisen iltapäivälehden uutista, jossa kerrottiin Ranskassa tehdystä raiskauksesta.
X:stä löytyy pelkästään tältä vuodelta kymmeniä hollanninkielisiä päivityksiä, joissa toistuu rikosuutisia kommentoidessa hieman eri muodoissa sama ilmaisu:
Altijd weer die Finnen eli Aina vaan ne suomalaiset.
Kyse ei todellisuudessa ole rettelöivistä Suomen kansalaisista. ”Suomalaiset” on Hollannin laitaoikeiston pitkään käyttämä koodisana, jolla tarkoitetaan pääasiassa marokkolaisia tai muista Afrikan tai Lähi-idän maista kotoisin olevia maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä.
Kommentoijat käyttävät ”suomalaisia” useimmiten kiertoilmaisuna, kun he kommentoivat maahanmuuttajien tekemiksi epäiltyjä tai oletettuja rikosuutisia sosiaalisessa mediassa, kertoo radikaalioikeiston someviestintään perehtynyt hollantilaistutkija.
– Suomalaiset ovat vastakohta niille ihmisille, joihin tässä viitataan. Vitsi on siinä, että osoitetaan, miltä oletettu rikoksen tekijä ei ainakaan näytä, sanoo apulaisprofessori Ofra Klein Rotterdamin Erasmus-yliopistolta Ylelle.
Tällaisen koodikielen käyttäminen huumorin varjolla on Kleinin mukaan laitaoikeistolle yleinen ja varsin tehokas keino levittää omaa, maahanmuuttovastaista sanomaansa.
Kleinin mukaan viesteissä vihjataan ”suomalaisten” stereotyyppisistä ominaispiirteistä ironisesti niin, että oikeasti tarkoitetaankin vastakkaista asiaa.
Alla näkyvä heinäkuinen X-päivitys on esimerkki tällaisesta vihjailevasta viestinnästä. Siinä nimimerkki kommentoi uutista Haagissa tapahtuneesta pahoinpitelystä sanomalla: ”Aina vaan ne ahkerasti työtä tekevät suomalaiset aiheuttavat ongelmia”.
Samankaltaisesti kommentoi myös toinen nimimerkki kesäkuussa uutista tappeluista, joita oli syntynyt hollantilaisilla hiekkarannoilla: ”Aina vaan ne suomalaiset, eikö? Pieni porukka pilaa kaikkien suomalaisten maineen.”
Maahanmuuttovastainen viesti normalisoituu
Kiertoilmauksen käyttäminen korostaa epäiltyä tekijää enemmän kuin itse rikosta, Klein sanoo.
– Hieman absurdi vitsi suomalaisista itse asiassa korostaa tekijän taustaa. Se voi vahvistaa käsitystä, että stereotyyppinen rikoksen tekijä ei ole valkoinen, blondi suomalainen, Klein sanoo.
Somessa käytetyillä koodikielisillä kiertoilmaisuilla on monia muitakin tarkoituksia.
Kleinin mukaan niillä voi esimerkiksi luoda yhteenkuuluvuutta samanmielisten keskuudessa ja harhauttaa vihapuhetta somealustoilta siivoavia moderoijia. Tekijät voivat myöhemmin kiistää, että olisivat tehneet mitään rasistista.
Samalla viestin vitsaileva sävy uppoaa laitaoikeiston lisäksi isompaan joukkoon ihmisiä, Klein arvioi.
– Viesti vetoaa laajempaan yleisöön, kun aggressiivinen kommentti saadaan kuulostamaan vähemmän negatiiviselta, Klein sanoo.
Ajan kuluessa suurin osa ihmisistä oppii tietämään, mitä koodisana oikeasti tarkoittaa. Siinä vaiheessa kyse ei ole enää keinosta kiertää moderointia, vaan ilmaisu normalisoituu osaksi laajempaa käyttöä.
Suomalaismeemin historia ulottuu kauas
Tiettävästi ensimmäisen kerran suomalaisiin viittaava kiertoilmaisu mainittiin provokatiivisesta sisällöstä tunnetuksi tulleen Geen Stijl -sivuston kommenttikentässä jo vuonna 2005. Sieltä se lähti pikkuhiljaa leviämään ja yleistymään.
Huomio lisääntyi vuonna 2010, kun tuomari nosti meemin esille oikeistopopulistijohtaja Geert Wildersin oikeudenkäynnissä, jossa tätä syytettiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomarin mukaan Geen Stijl -sivustolla sanaa ”suomalaiset” käytettiin koodikielenä maahanmuuttajista yleisesti.
Meemin käyttö oli huipussaan viime vuosikymmenen puolivälissä.
Näihin aikoihin muun muassa tunnettu hollantilainen kolumnisti Ebru Umar jakoi toisen oikeistopopulistijohtajan, Thierry Baudet’n tviitin amsterdamilaisen lähiön levottomuuksista saatesanoilla: ”Aina vaan ne suomalaiset. Alkaa jo käydä tylsäksi.”
Lukuisat tuoreet hakutulokset osoittavat, että vaikka meemin suosio on hiipunut, se on edelleen säännöllisessä käytössä ainakin hollanninkielisessä X:ssä.
Suora puhe on sivuuttamassa kiertoilmaisut
”Suomalaiset”-sanan käyttö tässä yhteydessä näyttää rajoittuvan vain Hollantiin, sanoo Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltojen radikaalioikeiston kielenkäyttöä tutkinut Klein.
Viestintätapa on kuitenkin kansainvälinen. Laitaoikeisto käyttää kiertoilmaisuja monissa maissa, ja osa sanoistakin on täysin samoja.
Tällaisia ilmauksia ovat esimerkiksi yleisemmät ”kulttuurinrikastuttaja” ja ”yksittäistapaus”, joita laitaoikeisto viljelee myös Suomessa.
Jonkinlaista muutosta kiertoilmaisujen käytössä voi olla nyt havaittavissa. Kleinin mukaan yleisesti voi sanoa, että kiertoilmaukset kukkivat somealustoilla, joilla moderointi on tiukempaa. Alustoilla, joilla sanankäyttöä ei niin tarkasti rajoiteta, kieli on kovempaa.
– Kun väittelyistä tulee entistä kiivaampia, ihmiset käyttävät suorempaa kieltä ja puhuvat vähemmän kierrellen, Klein kertoo.
Uumajan yliopiston tutkija Mathilda Åkerlund kirjoittaa tutkimuksessaan ”kulttuurinrikastuttaja”-termin käytöstä Ruotsissa, että etenkin ”koodikielinen, vihamielinen huumori” johtaa laitaoikeiston sanoman valtavirtaistumiseen.
– Laitaoikeiston kasvaessa yhä vaikutusvaltaisemmaksi, ajatukset, joita pidettiin aiemmin täysin sopimattomina, normalisoituvat nyt pikku hiljaa valtavirran politiikassa, Åkerlund kirjoittaa.
Samoilla linjoilla on yliopistotutkija Niko Pyrhönen Helsingin yliopistolta. Hänen mukaansa kiertoilmaisut ovat viime vuosina jossain määrin vähentyneet eri maissa. Niiden tilalle on tullut aiempaa suorapuheisempi retoriikka.
Maahanmuuttovastaisuutta julkisessa keskustelussa tutkineen Pyrhösen mukaan sallittujen ilmaisujen rajat venyvät politiikassa yleisemminkin.
– Nykyinen polarisaatiokehitys on osin juuri sitä, että kutsuhuudot tulevat koko ajan suoremmiksi ja toimivat yhä vähemmän julkiseen keskusteluun sovittujen rajojen puitteissa, hän sanoo Ylelle.
Sallitun rajat ylittyvät ja venyvät
Pyrhönen antaa Suomesta kolme viimeaikaista esimerkkiä, joissa radikaalia puhetta pyritään valtavirtaistamaan.
Yksi niistä on se, että eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho (ps.) pitää X-profiilissaan näkyvillä suoraa linkkiä vanhoihin Scripta-blogin kirjoituksiinsa.
– Siinä missä vaihtoehtoisille ja radikaaleille näkemyksille oli aiemmin selvemmin omat mediatilansa, nyt tuota rajaa pyritään purkamaan, Pyrhönen sanoo.
Tiettyjen rajojen ylittäminen johtaa kuitenkin yhä vastareaktioihin.
Toinen esimerkki on kansanedustaja Teemu Keskisarjan (ps.) paheksuntaa herättänyt lausunto eduskunnan täysistunnossa syyskuun alussa. Hän mainitsi pitämässään puheessa n-sanan, omien sanojensa mukaan ei-rasistisessa mielessä. Puoluejohto tuki Keskisarjan sanavalintaa suomalaisten esivanhemmista puhuttaessa.
Kolmas on ”väestönvaihto”-termi, joka Pyrhösen mukaan viittaa radikaalioikeiston parissa levitettyyn väkivaltaiseen salaliittoteoriaan.
– Nyt siitä oli tulla valtavirtaista keskustelua ihan ministeritason auktoriteetilla. Tällä kertaa se ei tosin mennyt läpi, Pyrhönen sanoo viitaten sisäministeri Mari Rantasen (ps.) somekirjoituksiin.
Vaikka rajoja edelleen löytyy, ne kuluvat venyttäessä.
– Aina kun joku vähän järkyttää ja murtaa rajoja, sitä paheksutaan. Mutta siitä jää kuitenkin jokin osa ja miedompi versio elämään jatkokäyttöä varten, Pyrhönen sanoo.
Yleinen kehityssuunta Suomessa ja kansainvälisesti onkin Pyrhösen mukaan se, että poliittisessa keskustelussa käytettävän kielen koventuessa tarve kiertoilmauksille on vähentymässä.
Kenties tämänkin vuoksi Hollannin laitaoikeisto puhuu tänä päivänä ”suomalaisista” vähemmän kuin vielä muutama vuosi sitten.
