Abraham Kiplangatilla on tänään juhlapäivä.
Hän on yksi kenialaisista lähihoitajaopiskelijoista, jotka valmistuvat perjantaina Tampereen aikuiskoulutuskeskuksesta (TAKK).
Hoitoalalla työskenteleminen on Kiplangatin unelma. Hän halusi Suomeen opiskelemaan, koska uskoi maan koulutustason olevan laadukas.
– Koulutustaso on erilainen kuin Keniassa. Suomalainen koulutussysteemi on käytännönläheisempi. Pidän sitä hyvänä asiana, Kiplangat kertoo.
Kahden vuoden opintoihin on sisältynyt hoitotyön lisäksi suomen kielen opintoja. Opiskelijoiden arvosanat ovat olleet keskimääräistä parempia.
Suurimmaksi haasteeksi opintojen aikana on osoittautunut kielen oppiminen.
– Suomen kieli eroaa äidinkielestämme ja englannista, jota olemme tottuneet puhumaan, Kiplangat toteaa.
Koulutusmaksut herättäneet huolta
Nyt valmistuneet opiskelijat tulevat Uasin Gishun maakunnasta, joka on ollut otsikoissa kavallusepäilyjen takia.
Viime vuoden lopulla kävi ilmi, että toinen tamperelainen oppilaitos, Tampereen ammattikorkeakoulu, ei ollut saanut sairaanhoitajaksi ja fysioterapeutiksi opiskelevien kenialaisten lukukausimaksuja. Rahojen olisi pitänyt tulla Uasin Gishun maakunnasta.
TAMKin opiskelijoiden tapausta käsitellään parhaillaan kenialaisessa oikeusistuimessa. Uasin Gishun entistä kuvernööriä ja kolmea muuta henkilöä epäillään miljoonien eurojen kavallusjuonesta, jonka uhreja ovat Suomessa ja Kanadassa opiskelevat kenialaiset ja heidän perheensä.
Koulutus saatiin turvattua
TAKKin kenialaisopiskelijat maksoivat ensimmäisen vuoden koulutusmaksut onnistuneesti Uasin Gishun välittämänä.
Koska rahojen käytöstä alkoi herätä epäilyksiä, TAKK päätti lopettaa tilaussopimuskoulutuksen Uasin Gishun kanssa, TAKKin kansainvälisten suhteiden vastaava Peter Perttula kertoo.
TAKK solmi uuden sopimuksen kenialaisen yrityksen Max Global Groupin kanssa. Opiskelijat maksoivat toisen vuoden lukukausimaksun Max Globalille, joka taas välitti maksut TAKKille.
Perttula kertoo, ettei lain mukaan toisen asteen koulutus saa periä lukukausimaksuja suoraan opiskelijoilta. Sen vuoksi koulutukselle tarvitaan tilaaja ja maksaja. Perttulan mukaan yhteistyö Max Globalin kanssa on sujunut hyvin.
Työllistyminen sata prosenttia
Vastavalmistuneiden kenialaisten lähihoitajien työllistyminen näyttää erinomaiselta.
Perttulan mukaan 26:sta valmistuneesta 23 työskentelee täysipäiväisesti lähihoitajana. Loput kolme tekee hoiva-avustajan töitä.
– Työllistyminen on sata prosenttia. Edes kotimaisissa ryhmissä työllistyminen ei ole ollut näin suurta, Perttula kertoo.
Perttula toivoo, että mahdollisimman moni kenialainen jäisi työskentelemään Suomeen. Rekrytointifirmat lähestyvät opiskelijoita myös ulkomailta asti. Esimerkiksi perjantaina valmistunutta ryhmää on tavoitellut jo rekrytointiyritys, joka tarjosi töitä Tanskasta.
– Heillä olisi Tanskassa työsopimus odottamassa, mutta toivomme että he jäisivät Suomeen ja integroituisivat tänne, Perttula toivoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida aihetta 7.10. kello 23:een asti.
