Paljonko vuokrat ja vastikkeet nousevat? Yle kysyi tätä pääkaupunkiseudulla toimivilta kohtuuhintaista asumista tarjoavilta vuokranantajilta ja asumisoikeusyhtiöiltä.
Selvisi, että Helsingin kaupungin omistamissa asunnoissa vuokrat ja vastikkeet nousevat huomattavasti enemmän kuin muissa omakustanteisissa kohteissa.
Viime aikoina on uutisoitu Helsingin kaupungin omistamien vuokra- ja asumisoikeusyhtiöiden poikkeuksellisen korkeista vuokrien ja vastikkeiden korotuksista.
Hekan korotukset moninkertaiset muihin verrattuna
Helsingin kaupungin asunnot eli Heka korottaa vuokria ensi vuoden alussa keskimäärin 12 prosenttia.
Espoon kaupungin vuokra-asunnot puolestaan korottaa vuokria 4,9 prosenttia. Vantaan kaupungin vuokra-asuntojen vuokrankorotuksista päätetään vasta joulukuussa, koska ne tulevat voimaan vasta maaliskuussa.
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas aikoo korottaa vuokriaan 3,3 prosenttia, ja Y-säätiö omistamiensa Y-Kotien ja M2-kotien vuokria keskimäärin 4,8 ja 6 prosenttia.
Kuluvan vuoden korotukset ovat kaikilla olleet alle 5 prosenttia.
Osa vuokranantajista haluaa estää liian korkeita vuokria
Vuokranantajien mukaan korotusten syitä ovat korkojen nousu, inflaation aiheuttama yleisen hintatason nousu, sekä lämmitys-, rakennus- ja korjauskustannusten nousu.
Omakustannusperiaatteella toimivien vuokranantajien on katettava kustannusten nousu vuokratuloilla.
Osa vuokranantajista kertoo kuitenkin varautuneensa siihen, etteivät vuokrat kohoaisi liian korkeiksi.
Esimerkiksi opiskelijoille asuntoja vuokraavalta Hoasilta kerrotaan, että todellinen vuokrankorotustarve olisi suunniteltua 3,3 prosenttia huomattavasti korkeampi.
– Tinkimistä on tehty eniten korjauksista ja niihin varautumisessa. Pitkällä tähtäimellä ratkaisu ei ole hyvä, mutta lyhyellä aikavälillä tarpeellinen. Olemme pyrkineet huomioimaan opiskelijoiden kokonaistilanteen, kertoo toimitusjohtaja Matti Tarhio Hoasilta.
Y-säätiöstä arvellaan, että korkojen suojaus on hillinnyt vuokrankorotustarvetta.
– Korkojen suojaus on yksi syy siihen, että vuokrankorotus on alhaisempi kuin Hekalla, Y-säätiön talousjohtaja Kari Komu kertoo.
Hekan vuokria nostavat eniten markkinakorkoiset lainat
Lainojen määrä riippuu siitä, millaista rakennuskantaa vuokranantajilla on. Koron määrä riippuu siitä, miten paljon ja millaista lainaa niillä on.
Jos vuokranantaja on ottanut paljon esimerkiksi rakentamiseen ja korjauksiin lyhytaikaista, vaihtuviin euribor-korkoihin sidottua lainaa, korkoja ei viime vuosina ole tarvinnut juuri maksaa. Korkojen noustua nopeasti vuokralaiset joutuvat maksamaan myös enemmän vuokraa.
Näin on esimerkiksi Helsingissä, koska Hekan yli kolmen miljardin euron lainoista peräti kolme neljäsosaa on sidottu euriboriin tai muuhun vaihtuvaan korkoon. Kymmenen prosenttia Hekan koroista on sidottu kiinteään korkoon ja noin 15 prosenttia on aravalainaa.
Vantaalla ja Hoasilla vain puolet lainoista on sidottu euriboriin. Espoon Asuntojen noin 900 miljoonan lainasta kiinteäkorkoisia lainoja on noin 70 prosenttia.
Y-säätiön miljardilainasta 70 prosenttia on sidottu euriboreihin, loput pitkäaikaiseen lainaan.
Korkosuojaukset pienentävät vuokraa
Valtio maksaa ara-asuntojen rakentamista varten otettuihin lainoihin korkotukea, jonka määrä pienenee vuosittain.
Esimerkiksi Hekalta ja Espoon Asunnoista kerrotaan, että korkotuki on vaikuttanut viime vuoden lopusta asti korkoja ja siten vuokria alentavasti. Näillä yhtiöillä ei juurikaan ole erillisiä korkosuojauksia lainoissaan, toisin kuin esimerkiksi Vantaan Asunnoilla.
– Korkosuojauksia on jonkin verran. Vaikutukset ovat olleet ennen tätä vuotta vuokria nostavia, tänä ja ensi vuonna vuokria laskevia, kertoo vt. toimitusjohtaja Lasse Käck VAV-konsernista.
Maanvuokrat nostavat vuokria, Vantaalla asunnot omalla tontilla
Jos talot seisovat vuokramaalla, maanvuokrakustannukset voivat olla isoja.
Hekalta kerrotaan, että ensi vuoden maanvuokrakustannuksiin uppoaa noin 50 miljoonaa euroa.
Espoo maksoi viime vuonna kolme miljoonaa tonttivuokria. Hoas maksaa tänä vuonna 6,5 miljoonaa, ja pitää sitä merkittävänä kulueränä. Hoasilta kerrotaan, että maanvuokrakustannukset nousevat ensi vuonna.
Vantaalla on toisin: kaupungin vuokrayhtiö säästää maanvuokrissa, sillä kaikki sen valmiit kiinteistöt sijaitsevat omilla tonteillaan, eli myöskään asukkaiden ei tarvitse maksaa tonttivuokria vuokrissaan.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 18.10. kello 23:een asti.
