Saamen kielikahvilassa tehdään arjen kielitekoja – kieli muuttuu eläväksi, kun sitä puhuu, sanoo inarinsaamelainen Leena Saijets

Kymmeniä saamen kielten puhujia kokoontui Saamen kielten viikolla kielikahvilaan Ivaloon. Kuukausittain järjestettävä kahvila on monelle ainoa paikka puhua äidinkieltään saamea muiden kanssa.

Iäkäs nainen hymyilee
Leena Saijets Nellimistä ei voi kuvitellakaan elämää ilman Saamen kielikahvilaa Ivalossa. Hän käy paikassa viikoittain puhumassa äidinkieltään inarinsaamea. Vaikka matkaa tulee yli 80 kilometriä, sinne on päästävä. Kuva: Jarmo Siivikko / Yle
  • Jarmo Siivikko

Saamen kielikahvila on toiminut Ivalossa jo parin vuoden ajan. Anna Lumikivi on ollut alusta asti mukana toiminnassa, onhan se pitkälti hänen omasta ideastaan lähtöisin.

– Minä olen tosi onnellinen tästä toiminnasta. Olin silloin Inarin kunnassa Saamen kielistrategiatyöntekijänä, ja sain päähäni toteuttaa tällaista toimintaa juuri Saamen kieliviikolla. Siitä se alkoi ja nyt tämä on säännöllistä toimintaa, Lumikivi kertoo.

Nainen nojatuolissa
Anna Lumikivi on monessa mukana. Kielikahvilassa hän oli artistin ominaisuudessa. Anna tekee musiikkia koltansaameksi ja tulipa hän keksineeksi kielikahvilaideankin. Kuva: Jarmo Siivikko / Yle

Anna Lumikiven mielestä on tärkeää tietää, että on olemassa tällainen paikka, jossa nimenomaan voi ja saa puhua saamen kieltä, omaa äidinkieltään. Ei ole väliä, puhuuko inarinsaamea, koltansaamea tai pohjoissaamea. Kaikki käy ja kaikki ymmärtävät.

Kielikahvila on Inarin kunnan järjestämää toimintaa. Viestintä- ja yhteistoimintapäällikkö Anne-Marie Kalla kertoo, että Inarin kunta haluaa rohkaista saamen kielen käyttöön, tarjota mahdollisuuden verkostoitua ja lisätä saamenkielisten osallistumista. Kallan mukaan kielituki on tärkeää myös monille kunnan työntekijöille, jotka ovat opetelleet saamen kielen aikuisiällä ja käyttävät sitä työssään.

Väkeä on paikalla vauvasta vaariin

Paikalla on väkeä Saamen kielipesien alle kouluikäisistä lapsista pitkälti jo eläkeiän saavuttaneisiin henkilöihin. Saamen kielten viikolla kahvilan ovi käy tiheään. Kahvilassa puhutaan avoimesti ja innolla saamen kieliä, tavataan tuttuja ja kerrotaan juttuja. Iloinen puheensorina täyttää aika ajoin kahvilan.

– Tämähän on kuin aikoinaan poroerotuksissa, kaikki puhuivat omaa kieltään, ja vaikka kaikkia sanoja ei ymmärrettykään, hyvin tultiin toimeen, kertoo Leena Saijets Nellimistä.

Kahvilan asiakkaat kehuvat muutenkin kahvilan ilmapiiriä. Se on turvallinen ja kannustava, siellä arempikin uskaltautuu puhumaan äidinkieltään. Pakkoa siihen toki ei ole, suomenkin kieli on käypää valuuttaa täällä.

Saamen kielet elävät kahvilassa

Saamen kielikahvilassa eri saamen kielillä puhutaan ja kuunnellaan musiikkia. Kun toisinaan joku ei muista tiettyä sanaa, toinen auttaa lennosta ja keskustelu jatkuu.

– Täällä on aina hyvä tunnelma ja ihan innostuu puhumaan saamea, kun moni vanha ystävä ja tuttu käy myös täällä. Nykyään, kun meillä Nellimissäkään ei enää käydä juuri kylässä toisten luona, tämä on ainoa paikka puhua saamea. Tämä on erittäin tärkeä paikka meille.

Leena Saijets käy kielikahvilassa aina kun pääsee. Kahvila on hänelle henkireikä. Kahvilassa kuulee musiikkia ja saa tietoa ajankohtaisista saamelaisia koskevista asioista ja päätöksistä.

Duo esiintyy
Saamen kieliviikolla Saamen kielikahvilassa saatiin nauttia Anna Lumikiven ja Jonne Fofonoffin esittämästä koltansaamenkileisestä musiikista. Kuva: Jarmo Siivikko / Yle

– Erityisen hienoa on katsella, kun nuori polvi ihan lapsesta saakka on saanut mahdollisuuden tulla vaikka kesken koulu- tai tarhapäivän kielikahvilaan oppimaan ja olemaan mukana yhteisöllisessä toiminnassa, sanoo saamenkielisten ja – kulttuuristen palvelujen palvelupäällikkö, Mirja Laiti Lapin hyvinvointialueelta.

Saamen kieliteko – palkinto Lapin hyvinvointialueelle

Lapin hyvinvointialueen (Lapha) saamenkielisten ja – kulttuuristen palvelujen palvelupäällikkö Mirja Laiti kävi kahvilassa kertomassa Laphan saamenkielisten palvelujen tilasta ja kehittämisnäkymistä.

– Tehtävänämme on rakentaa ja käyttöönottaa saamenkielinen palvelupolku kaikissa Lapin hyvinvointialueen toiminnoissa. Tie on pitkä ja olemme vasta alussa, sanoi Mirja Laiti.

Tumma nainen istuu
Lapin hyvinvointialueen palvelupäällikkö Mirja Laiti pitää Saamen kielikahvilaa Ivalossa erinomaisena yhteisöllisyyden luojana saamelaisten keskuudessa. Matalan kynnyksen paikkana se houkuttelee väkeä puhumaan saamea enemmän. Kuva: Jarmo Siivikko / Yle

Laitin mukaan suurin ongelma on saamenkielen taitoisten työntekijöiden puute. Heitä on nyt koko Laphan alueella viitisenkymmentä. Tarve olisi vähintään kaksinkertainen.

Kielikahvilan väki on kiinnostunut nykyisistä saamenkielisistä palveluista ja nimenomaan niihin liittyvistä kielellisistä oikeuksista. Keskustelu kävi vilkkaana. Laiti pitää tätä erityisen tärkeänä.

Muun muassa tästä työstä Saamelaiskäräjien kielilautakunta halusi palkita Saamen kieliteko -palkinnolla Lapin hyvinvointialueen.

Saamelaiskäräjien mukaan Lapin hyvinvointialue on toimintansa perustamisesta lähtien ottanut huomioon saamen kielet organisaatiossaan ja toiminnassaan sekä rakentaa saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia palveluita johdonmukaisesti kiinteänä osana toimintaansa ja organisaatiota.

Kielihavila

Edit 29.10.23 klo 14.32 Korjattu juttuun, että kielikahvila järjestetään kerran kuukaudessa, ei kerran viikossa. Lisätty tieto Inarin kunnan osuudesta toiminnassa.