Moni jumahtaa helposti työhön, joka ei enää motivoi

Ihmisissä on myös paljon eroja siinä, kuinka avoimia he ovat uusille mahdollisuuksille.

Työntekijä hieroo otsaansa työpöydän ääressä.
Huonoon työhön tyytymisen taustalla voi olla uupumus. Kuva: Tiina Jutila / Yle
  • STT

Moni suomalainen ei koe omaa työtään merkitykselliseksi tai motivoivaksi, eikä siten välttämättä kovin mielekkääksikään. Tällaiseenkin työhön silti helposti jäädään, ja taustalla voi olla useita selittäviä tekijöitä, kertoo Terveystalon organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa.

– Ylipäänsä ajatus siitä, että työn ikään kuin pitäisi olla merkityksellistä ja mielekästä, on lisääntynyt tällä vuosituhannella, mutta nyt kun inflaatio ja korkojen nousu ovat ajaneet ihmisiä ahtaalle, työn merkitys taloudellisena turvana on nostanut taas enemmän päätään. Varmasti monelle on tällä hetkellä tärkeintä, että ylipäätään on olemassa työ, josta saa palkkaa, Sahimaa sanoo.

Jos ihminen ei pidä työstään, työ alkaa herkästi kuormittaa ja aiheuttaa uupumusoireilua. Sahimaan mukaan työuupumukseen on perinteisesti liitetty kolme pääoiretta. Ensinnäkin uupunut ihminen on usein väsynyt, jolloin hänellä ei ole välttämättä energiaa hakea uusia töitä.

Ammatillisen itsetunnon heikentyminen voi aiheuttaa sen, että ihminen alkaa kyseenalaistaa omaa osaamistaan eikä välttämättä enää edes usko mahdollisuuksiinsa saada muutakaan työtä.

Kolmas tyypillinen uupumuksen oire on kyynistyminen, jolloin tunteet ennestään epämielekästä työtä kohtaan voivat muuttua entistä negatiivisemmiksi.

Sahimaan mukaan epämielekkääseen työhön tyytymisen taustalla vaikuttavat myös persoonallisuuspiirteet. Ihmisissä on paljon eroja siinä, kuinka avoimia he ovat uusille mahdollisuuksille ja kuinka he suhtautuvat muutokseen. Jos nauttii rutiineista, työpaikan vaihtaminen voi tuntua liian suurelta riskiltä.

Asenteissa on sukupolvieroja

Suomalaisten asenteissa työtä ja työssä pysymistä kohtaan on sukupolvieroja. Nuoremmat sukupolvet asettavat työlle enemmän vaatimuksia ja myös vaihtavat herkemmin työtä, jos se tuntuu epämielekkäältä, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Anu Järvensivu.

Vanhemmat ikäpolvet ovat olleet perinteisesti työpaikkoihinsa hyvin sitoutuneita. Moni on ollut samassa työssä vuosikymmeniä, jolloin kynnys työpaikan vaihtamiseen voi olla todella korkea.

Jos työ aiheuttaa jatkuvasti negatiivisia tunteita, olisi hyvä pyrkiä tunnistamaan, mitä tunteiden taustalla on: ovatko työn ärsyttävät piirteet sellaisia, jotka vaativat pieniä muutoksia esimerkiksi työyhteisön sisällä, vai onko kyse niin suurista asioista, että ne edellyttävät joko työpaikan vaihtoa tai jopa alan muutosta, toteaa Jaakko Sahimaa.