Tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaat julkistettiin tänään.
Ehdokkaat on valinnut lautakunta, jossa olivat tänä vuonna mukana viestinnän ammattilainen Paula Salovaara, innovaatiojohtaja Henkka Hyppönen ja Helsingin Sanomien toimittaja Petja Pelli. Lautakunnan luettavaksi tuli noin 250 teosta, joiden joukosta valikoitui kuusi kirjaa.
Voittajan valitsee lastenkirjailija Linda Liukas.
Tässä jutussa esitellään kuusi ehdokasta ja lautakunnan perusteluja.
Heini Junkkaala: Pirkko Saisio – Sopimaton (WSOY)
Dramaturgi Heini Junkkaalan kirjoittama elämäkerta Pirkko Saisiosta on lähes tuhatsivuinen järkäle. Vähempään sivumäärään legendaarisen kirjailijan ja ohjaajan elämä tuskin olisi mahtunutkaan.
Teos on kirjoitettu sinä-muotoon, joka tekee kerronnasta uudenlaista ja tuo myös kirjoittajan näkyväksi. Junkkaala on Saision entinen oppilas Teatterikorkeakoulun ajoilta. Parivaljakko on tehnyt yhdessä myös teatteriesityksiä.
Valitsijalautakunnan mukaan kirja haastaa lukijan pohtimaan muistojen roolia tietokirjan materiaalina. Elämäkerta on samalla tarina Suomesta, Helsingistä, teatterista, taiteesta, kirjoittamisesta, homoudesta ja identiteetistä.
Lisää aiheesta:
Antti Järvi: Minne katosi Antti Järvi? (Gummerus)
Toimittaja ja tietokirjailija Antti Järvi halusi selvittää isoisänsä ja kaimansa mysteerin. Isoisän elämä oli pidetty pimennossa, sillä hän jäi vapaaehtoisesti luovutettuun Karjalaan.
Tästä selvitystyöstä syntyi kirja, joka kertoo laajemmin suomalaisesta mielenmaisemasta ja heistä, jotka päättivät jäädä Neuvostoliittoon.
Lautakunnan mielestä kirja johdattaa pohdintoihin Suomen historiapolitiikasta, rajaseudusta ja yksittäisten valintojen kohtalokkaista ja pitkälle ulottuvista seurauksista. Se avaa uusia näkymiä historiaan ja Karjalaan.
Ritva Kovalainen & Sanni Seppo: Pohjoistuulen metsä (Hiilinielutuotanto ja Miellotar)
Pohjoistuulen metsä on Ritva Kovalaisen ja Sanni Sepon metsäaiheisen trilogian päätösosa.
Kahden valokuvaajan teokseen on kuvien lisäksi yhdistetty tietoa metsistä ja niiden rikkaista ekosysteemeistä. Fokuksessa ovat nimenomaan luonnontilaiset metsämme.
Lautakunta toteaa, että tämä kirja piti tehdä nyt, myöhemmin voi olla myöhäistä. Kauniit kuvat ja teksti herättävät pakottavan halun mennä metsään.
Lisää aiheesta:
Tuomas Kyrö: Aleksi Suomesta (WSOY)
Tuomas Kyrö tunnetaan parhaiten Mielensäpahoittaja-romaaneistaan. Nyt hän on kirjoittanut todellisesta henkilöstä, suomalaisesta Aleksi Lysanderista, joka lähti sotimaan Ukrainaan.
Aleksi Suomesta kertoo oululaislähtöisen vierastaistelijan elämästä ja kokemuksista sodassa. Tarinaan limittyvät myös kirjailija Tuomas Kyrön kokemukset matkasta Ukrainaan haastattelemaan Aleksia.
Lautakunnan mukaan teoksen rakenne on oivaltava ja peruseetos humaani: tappaminen on hirveää, rasismi sattuu ja kovetettukin mieli voi särkyä.
Lisää aiheesta:
Ville Mäkipelto & Paavo Huotari: Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia (Otava)
Raamattu on maailman siteeratuimpia ja samalla väärinkäytetyimpiä kirjoja. Teologian tohtori Ville Mäkipelto ja tutkija Paavo Huotari käsittelevät kirjassaan Raamatun historiaa ja sen muokkautumista aikojen saatossa.
Pyhänä pidetty kirja ei ole säilynyt muuttumattomana, vaan tekstiin ja tulkintoihin ovat vaikuttaneet vallitseva ajan henki ja yksilölliset näkemykset. Mäkipelto ja Huotari avaavat esimerkkien avulla, miten Raamattua on muokattu ja tulkittu.
Lautakunnan mukaan kirja ravistelee aiemmin opittua ja romuttaa sitkeitä käsityksiä. Teos näyttää kuinka aika ja vallitseva arvomaailma, joskus jopa yksittäiset ihmiset, muovaavat tekstiä.
Sonja Saarikoski: Naisvangit – Rikollisuuden kehä maailman onnellisimmassa maassa (Siltala)
Toimittaja Sonja Saarikoski tutustui ensimmäisen kerran vankilaelämään kirjoittaessaan juttua Helsingin Sanomiin kuutisen vuotta sitten.
Vuosien jälkeen hän palasi aiheeseen, koska halusi ymmärtää naisvankilan arkea ja nähdä ihmiset rikosten takana. Saarikoski seurasi usean naisvangin elämää kolmen vuoden ajan.
Valitsijalautakunnan mukaan Saarikoski on luonut teoksen, jossa kriittinen ajattelu, toisen asemaan asettuminen ja kerronnallinen laatu yhdistyvät mestarillisella tavalla. Lisäksi kirja esittää kysymyksen: kuuluvatko ihmisoikeudet ja -arvo kaikille?
Myöhemmin tällä viikolla julkistetaan myös lasten- ja nuortenkirjallisuuden sekä kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat.
Kaikkien kategorioiden Finlandia-voittajat selviävät 29. marraskuuta klo 19 alkaen. Palkintojuhlaa voi seurata Ylen TV1: ssä ja Areenassa.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan 7.11. kello 23:een saakka.
