Talvi on tulossa. Siltä tuntuu myös yhteiskunnan ilmapiiri. Hallitus suunnittelee sosiaaliturvaan indeksijäädytyksiä ja leikkauksia, jotka vaikuttavat moneen lapsiperheeseen. Lapset ja nuoret ovat jo nykyäänkin aiempaa huolestuneempia perheidensä toimeentulosta.
Köyhät saivat kylmää kyytiä kansanedustaja Noora Fagerströmin (kok.) alkusyksyn haastattelussa, jossa Fagerström totesi hallituksen leikkausten kohdistuvan ”totta kai” pienituloisiin, ”nimenomaan sen takia, kun ovat kotona ja saavat etuuksia”. Fagerström on itse ponnistanut vaikeista olosuhteista ja kokee, että menestyminen on asenteesta kiinni.
Menestyneet kokevat, että köyhyydestä ponnistaminen tapahtuu oman ahkeruuden ansiosta ja nimenomaan ”passivoivista tuista” huolimatta.
Suhtautumisen köyhyyteen voisi kuitata yksittäistapauksena, mutta Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan kirja huipputuloisista avaa laajemmin, miten yhteiskunnan hyväosaisimmat ajattelevat. Menestyneet yrittäjät kokevat, että köyhyydestä ponnistaminen tapahtuu oman ahkeruuden ansiosta ja nimenomaan ”passivoivista tuista” huolimatta.
Järjestö toisensa perään on vedonnut köyhän lapsen puolesta. Kuullaanko huipulla?
Lapsena koetusta köyhyydestä esseen kirjoittanut Saga Sinisalo muistelee, kuinka hänen äitinsä sanoi usein, että ilman sosiaaliturvaa me emme olisi tässä. Perhettä piti pinnalla asumistuki, opintotuki, kotihoidontuki, toimeentulotuki ja koti kaupungin vuokra-asunnossa.
Pienituloisessa perheessä lapsi joutuu aikuistumaan ennenaikaisesti
Minäkin olen kokenut lapsuudenperheessäni taloudellista niukkuutta sekä siihen liittyvää huolta ja häpeää. Sinisalon tavoin kasvoin yhden vanhemman perheessä. Yksinhuoltajaperheissä asuvien lasten köyhyysriski on liki kaksinkertainen muihin lapsiin verrattuna.
Ikäluokkaani, vuonna 1987 syntyneitä on tutkittu paljon. Joka kolmas syntymäkohorttiini kuuluvista kasvoi toimeentulotukea saaneessa perheessä. Minunkin lapsuudenperheeni tarvitsi ajoittain viimesijaista etuutta.
Pienituloisessa perheessä lapsi joutuu usein aikuistumaan ennenaikaisesti ja kantamaan huolta hänelle kuulumattomista asioista. Lapsuuden toimeentulovaikeudet ovat tutkitusti erityisen haitallisia perheen tytöille.
Nuorena kehitin monenlaisia keinoja piilotellakseni suhteellista köyhyyttäni. Lukiokaverini ostivat kurssikirjansa uutena Akateemisesta kirjakaupasta, minä metsästin omani käytettynä. Piilotin hiirenkorville kuluneet kannet päällystämällä kirjani Marimekon unikkolahjapaperilla.
Mutta sinnittely ei auta, jos perheen ainoa vanhempi sairastuu tai jää työttömäksi. Kun pyykinpesukone hajoaa, köyhässä perheessä ei ole puskuria uuden ostamiseen. Osamaksusta saa nopean ratkaisun ja pitkän uuden murheen.
Kun muut menivät urheilupäivänä laskettelemaan, minä jäin kiertämään nuoskaista koulun kenttää.
Teinivuosinani puhelinliittymäni suljettiin useamman kerran, kun vanhempani kyky laskujen hoitamiseen heikkeni talousahdingossa. Tällaisissa tilanteissa kertyy maksumuistutuksia, lisäkuluja, ja pahimmillaan luottotietojen menetyksiä. Keksin taas koottuja selityksiä, kun kaverit ihmettelivät, miksi puhelimeeni ei saada yhteyttä.
Kurjinta oli jäädä kivojen juttujen ulkopuolelle. Kun muut menivät koulun urheilupäivänä laskettelemaan, minä jäin kiertämään nuoskaista koulun kenttää. Mutta vähävaraisen perheen lapsi suojelee itseään ja vanhempaansa. Hän toteaa tottuneesti: ei haittaa. Oikeasti nuoreen sattuu, kun jää paitsi yhteisistä kokemuksista ja monot jalassa nautituista Tazza-kaakaoista.
Leikkauksia sosiaaliturvaan perustellaan sillä, että ne vahvistavat työllisyyttä. Kuitenkin useampi kuin joka kolmas suomalaistaustaisista köyhistä lapsista asuu perheissä, joissa perheen molemmat tai ainoa vanhempi on jo työllinen.
Ulkomaalaistaustaiset köyhät lapset asuvat tosin useimmiten perheissä, joissa molemmat vanhemmat ovat työttömiä. On kuitenkin hankala ymmärtää, miten sosiaaliturvan leikkaus voi ratkaista näidenkään perheiden työllistymisen esteitä: riittämättömäksi koettua kielitaitoa, vähäisiä suhteita suomalaisiin, joilta saisi työnhaussa apua, työkokemuksen puutetta tai tiedonsaantia työpaikoista.
On kylmä tosiasia, että toimeentulovaikeudet ovat vahvasti ylisukupolvisia.
Kun pienituloisten yksinhuoltajaäitien haastatteluista koottiin viisi asiaa, jotka auttavat selviämään arjesta, sosiaaliturva toimeentulon perustana nousi ensimmäiseksi.
YK:n lapsen oikeuksien komitean suositus Suomelle on välttää sosiaaliturvaetuuksien leikkauksia, jotka vaikuttavat köyhyyden ja syrjäytymisen vaarassa oleviin lapsiin. Suomi on myös sitoutunut osana EU:n lapsitakuuta vähentämään lapsiköyhyyttä 33 000 lapsella vuoteen 2030 mennessä.
On kylmä tosiasia, että toimeentulovaikeudet ovat vahvasti ylisukupolvisia. Köyhyyden ketjua ei leikata leikkaamalla sosiaaliturvasta.
Shadia Rask
Kirjoittaja on eriarvoisuustutkija, jonka lapsena häpeämistä köyhyyskokemuksista on tullut keskiluokkaistuneen aikuisen ammatillinen voimavara.
