Vanhusten ympärivuorokautinen asuminen kallistui huomattavasti vuonna 2023. Tämä käy ilmi Ylen MOT-toimituksen hyvinvointialueille tekemästä kyselystä.
Yksityisten hoivakotien laskuttamat vuorokausihinnat nousivat yli 30 prosenttia neljässä maakunnassa.
MOT:n selvityksen mukaan hoivan kuukausihinta vaihtelee nyt pääosin noin 4 500–6 000 euron välillä.
Tämän lisäksi hoivakodin asukas maksaa vuokraa huoneestaan ja yhteisessä käytössä olevista tiloista. Vuokra hinta hoivan päälle on noin 450–800 euroa kuukaudessa.
Ketjujen irtisanomiset nostivat hintoja
Ennen vuotta 2023 vanhusten asumispalveluista vastasivat kunnat. Kun hyvinvointialueet ottivat palvelut vastuulleen, ne joutuivat neuvottelemaan uudet sopimukset yksityisten hoivakotien kanssa.
Suuret hoiva-alan ketjut Attendo, Esperi Care ja Mehiläinen eivät olleet tyytyväisiä kaikkien hyvinvointialueiden tarjoamiin hintoihin. Ne irtisanoivat sopimuksia voidakseen neuvotella hinnat uusiksi.
Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla Attendo irtisanoi sata asiakaspaikkaa, mikä on 16 prosenttia maakunnan ympärivuorokautisen asumisen paikoista.
Hyvinvointialueella ei ollut sitä vaihtoehtoa, että se olisi voinut tuottaa puuttuvat palvelut itse tai ostaa ne joltain muulta yritykseltä. Isoilla ketjuilla oli mahdollisuus nostaa hintoja.
Keski-Pohjanmaalla yksi hoivavuorokausi maksoi viime vuonna 178 euroa.
– Hintoja oli perusteltua korottaa reilustikin, mutta mielestäni niihin jäi myös ilmaa. Ilma tuli siitä, että olimme puun ja kuoren välissä, sanoo toimialuejohtaja Ritva Jämsä Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueelta.
Pirkanmaalla hinnat nousivat sopimusten irtisanomisten vuoksi 10–30 prosenttia. Vuonna 2023 yksityisten hoivakotien vuorokausihinnat vaihtelivat 154 eurosta 210 euroon.
– Ei ollut hirvittävästi neuvotteluja. Yksityiset tulivat ensin irtisanomiskyljellä, ja jälkeen alettiin keskustelemaan. Peräänkuulutimme vastuullisuutta, sanoo Pirkanmaan sosiaali- ja terveysjohtaja Taru Kuosmanen.
Attendon myyntijohtajan Alex Gullichsenin mukaan sopimukset oli välttämätöntä irtisanoa, jotta hintoihin saatiin neuvoteltua henkilöstömitoituksen nostosta ja inflaatiosta seuranneet kustannukset.
Tukholman pörssiin listatun hoivajätin toiminta oli ollut Suomessa tappiollista jo useamman vuoden peräkkäin.
– Näissä hinnankorotuksissa on huomioitava se, ettei lähtötaso ollut terve eikä kannattava yrityksille. Hinnankorotuksissa oli perusteltua olla sen verran ilmaa, että yritystoiminta pysyy kannattavalla tasolla, Gullichsen sanoo.
Hintojen nousuun pureudutaan myös MOT:n dokumentissa Huonon hoivan hinta.
Selityksenä uusi hoitajamitoitus ja kova inflaatio
Yksityisten hoivakotiyritysten edunvalvoja HALI ry on kritisoinut pitkään sitä, että kuntien ylläpitämissä hoivakodeissa hoiva tulee kalliimmaksi kuin yksityisissä.
Esimerkiksi Etelä-Savon hyvinvointialue päätti, että yksityisille yrityksille maksetaan hoivasta saman verran kuin mitä hyvinvointialueen oma tuotanto maksaa. Seurauksena hinnat nousivat 24–31 prosenttia.
Myös Satakunnassa hyvinvointialue luopui kuntien asettamista kattohinnoista ja järjesti vapaan kilpailutuksen. Hintojen nousu oli 25–43 prosenttia.
Satakunnan hyvinvointialueen vastuualuejohtaja Pirjo Rehula moittii kustannuksia liian korkeiksi.
Näin suurelle hinnannousulle ei ole todellisia perusteita.
Pirjo Rehula
Toisaalta hyvinvointialue voi vaikuttaa siihen, ohjataanko asukkaat edulliseen vai kalliimpaan hoivakotiin.
– Pääsääntöisesti sijoitamme asukkaat hyvinvointialueen omiin paikkoihin. Jos asiakkaalla ei ole mitään etukäteen haluamaansa paikkaa, niin ostopalveluissa kalliimmat paikat jäävät tyhjäksi, Rehula sanoo.
Alla oleva grafiikka kertoo, että yksityisten hoivakotien vuorokausihinnoissa on isojakin eroja alueiden välillä.
Hyvinvointialueilla tapahtunutta hinnannousua on kiinnostavaa verrata Helsinkiin, jossa vanhat puitesopimukset suojasivat hintojen nousulta. Hinnat nousivat vain neljä prosenttia.
Painetta hoivakotien hintojen nostoon on aiheuttanut etenkin hoitajamitoituksen nousu 0,65:een, koska palkkakustannukset ovat nousseet merkittävästi.
Lisäksi lämmityksen ja ruoan hinta on noussut voimakkaan inflaation vuoksi.
Laskun kuittaavat veronmaksajat
Ympärivuorokautisen hoivan kustannukset päätyvät valtaosin hyvinvointialueiden maksettaviksi.
Tämä johtuu siitä, että lain mukaan vanhuksen hoivamaksu voi olla korkeintaan 85 prosenttia hänen tuloistaan. Ennen hoivamaksun laskemista tuloista vähennetään verot, hoivakodin vuokra ja lääkekulut.
Kyseistä laskukaavaa ei sovelleta, mikäli vanhuksen eläke on hyvin pieni. Asiakasmaksulain mukaan käyttöön on jäätävä vähintään 167 euroa kuukaudessa.
MOT:n selvityksen mukaan Itä-Uudellamaalla ja Satakunnassa vanhukset maksavat itse neljäsosan kustannuksista, Pohjois- ja Itä-Suomessa 15 prosenttia.
Hintojen korotuksista huolimatta vanhusten maksama osuus on pysynyt samana. Tämä tarkoittaa, että nousseista kustannuksista vastaavat hyvinvointialueet – eli viime kädessä veronmaksajat.
Tutkija: ”Hoivakiinteistöt ovat oma bisneksensä”
Väitöskirjatutkija Olli Karsio on perehtynyt tutkimuksessaan vanhuspalveluiden yksityistämiseen. Hänen mukaansa hoivajättien saavuttama markkina-asema on seurausta pitkään jatkuneesta kehityksestä.
Hoivakonsernit ovat ostaneet pieniä yrityksiä pois markkinoilta. Ne pystyvät tavoittelemaan voittoja myös rakennuttamalla uusia hoivakoteja kiinteistöyhtiöiden kanssa.
– Kiinteistöt, joihin liittyy oma rahaliikenteensä, on oma bisneksensä. Se vaatii paljon rahaa ja investointeja. Ei ole sattumaa, että nämä suuret yritykset ovat nousseet merkittävään asemaan juuri näissä palveluissa, Karsio sanoo.
Vuonna 2023 tehtyjen hinnankorotusten jälkeen hoivakonsernien näkymät ovat jälleen valoisat. Esimerkiksi Attendon tulos on kehittynyt tänä vuonna positiiviseen suuntaan vuosia kestäneen tappiollisen kauden jälkeen.
Tutkija Olli Karsion mukaan onkin syytä kiinnittää huomiota siihen, että yritykset ovat pystyneet laajenemaan ja investoimaan siitä huolimatta, että ovat tehneet tappiota vuodesta toiseen.
– Se kertoo, että siellä on kapasiteettia. Konsernimuotoiset hoivajätit voivat pelata paljon pitempää peliä kuin pienet yritykset.
Voit keskustella aiheesta 23.1.2024 klo 23 saakka.
Korjattu 22.1.2024 kello 7.13: Korjattu ensimmäisen leipätekstissä olevan kuvan kuvatekstiä: kohdassa luki aiemmin, että mainittu hinta olisi kuukaudessa.
Korjattu 22.1.2024 klo 9.46: Esperi Care ja Mehiläinen ovat pääomasijoittajien omistuksessa, Attendo on listattu pörssiin. Aiemmin jutussa kerrottiin, että kaikki olisivat pörssiyrityksiä.
