Äänikirjojen lukijat pääsevät tulevaisuudessa jakamaan tekijänoikeuskorvausten kakkua kirjailijoiden kanssa. Kirja-alaa kuohuttanut, kirjastojen lainauskorvauksia koskeva päätös, sai tänään viimeisen sinettinsä, kun eduskunta hyväksyi esityksen tekijänoikeuslain muutoksesta maanantai-iltana.
Lakimuutoksen mukaan kirjailijoille maksetaan jatkossa lainauskorvauksia kirjastolainoista myös e-kirjojen ja äänikirjojen osalta. Aiemmin tekijöille on maksettu lainauskorvausta vain kansien väliin painetuista kirjoista. Korvaukset kirjailijoille jakaa kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto.
Eduskunta hyväksyi samalla kiistaa aiheuttaneen esityksen maksaa tekijänoikeuskorvauksia kirjailijoiden lisäksi äänikirjojen lukijoille. Lukijat ovat pääasiassa näyttelijöitä.
Kirjailijaliitossa pelätään, että uusi käytäntö hämärtää tekijänoikeutta. Liiton mielestä tekijänoikeus tuotteeseen nimeltä kirja pitäisi olla vain kirjailijalla ja mahdollisella kuvittajalla.
Näyttelijäliitto on puolestaan ajanut voimallisesti äänikirjojen lukijoiden asiaa. Liiton kantaa kuultiin sivistysvaliokunnassa ja nyt myös eduskunnassa, ja lukijat tulevat jatkossa saamaan lainauskorvausta.
Näyttelijät kirjailijoiden apajille
Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja Ilmi Villacís kertoi aiemmin Ylen haastattelussa, että liitto ja Sanasto ovat ajaneet e-aineistojen lainauskorvausta yli kaksi vuotta. Liitossa on päädytty summaan, joka riittäisi kirjailijoille. Viime metreillä mukaan tulikin uusia edunsaajia eli äänikirjojen lukijoita. Se on tuntunut epäreilulta sekä kirjailijoista että osasta lukijoista.
Myös Näyttelijäliitto myöntää, että kokonaiskorvaus on liian pieni ja toivoo, että e-aineistojen tekijänoikeuskorvauksiin varattaisiin vastaisuudessa suurempi summa. Nyt maksuja varten on osoitettu miljoona euroa.
Tekijänoikeusmaksut ovat kirjailijoille tärkeä tulonlähde
Kirjailijoille maksetaan tänä vuonna lainauskorvauksia 8,87 miljoonaa euroa. Pieneltä kuulostavista summista huolimatta lainauskorvaukset ovat huomattava lisä kirjailijoiden tuloihin. Kirjailijoiden tuloista noin 14 prosenttia tulee lainauskorvauksista. Korvausten suuruus vaihtelee vuosittain.
Aluksi lainauskorvausjärjestelmässä ovat mukana vain yleiset kirjastot, mutta korkeakoulujen kirjastolainat tulevat mukaan asteittain myöhemmin. Sen sijaan korkeakoulujen niin sanotut verkkokirjahyllyt jäävät toistaiseksi korvauskäytännön ulkopuolelle. Tämä on isku tietokirjailijoille, joiden teoksia on verkkokirjahyllyissä oppikirjoina. Sanastosta kerrotaan, että asiaan toivotaan muutosta lähitulevaisuudessa.
Tulossa vielä alv-korotus ja vähälevikkisen kirjallisuuden tuen leikkaus
Kirja-alan ravistelu eduskunnassa jatkuu vielä muun muassa loppuvuoden budjettikäsittelyissä. Silloin päätetään vähälevikkisen kirjallisuuden kirjastotuen leikkauksesta.
Poisleikattava summa on valtion budjetin mittakaavassa pieni, 860 000 euroa. Tuen lakkauttaminen kuitenkin uhkaa kaventaa kotimaisen laatukirjallisuuden tarjontaa kirjastoissa.
Osa kirjoista saattaa jäädä kokonaan julkaisematta. Vähälevikkistä kirjallisuutta julkaisevat usein pienet kustantamot, joille tukirahan turvin tehdyt hankinnat ovat tärkeitä.
Vähälevikkiseen kirjallisuuteen kuuluvat muun muassa selkokirjat, joita käyttävät muun muassa lukihäiriöistä kärsivät sekä suomea opiskelevat maahanmuuttajat. Selkokeskus on julkaissut tilanteesta kannanoton, jonka mukaan selkokirjallisuudesta ei ole varaa leikata senttiäkään.
Pieniin kustantamoihin tulisi iskemään myös kaavailtu kirjojen arvonlisäveron korotus. Sitä tullaan käsittelemään arvonlisäverokannan muutosneuvotteluissa alkuvuodesta 2024.
Hallitus esittää, että kirjojen arvonlisävero korotettaisiin 14 prosenttiin nykyisestä kymmenestä prosentista. Se tekisi Suomesta yhden raskaimmin kirjoja verottavista maista Euroopassa. Yleisin veroprosentti kirjallisuudelle Euroopan alueella on kuusi prosenttia. Joissakin maissa kirjallisuus on vapautettu alvista kokonaan.
