Ukrainalais-venäläistaustainen Natalia Tolmacheva on asunut Suomessa nyt yhdeksän vuotta. Hän kävi seitsemän suomen alkeiskurssia eri opinahjoissa oppiakseen kielen, kunnes nosti kädet pystyyn.
Sitten Tolmacheva vaihtoi ruotsiin.
Hän opiskeli kieltä kymmenen kuukautta ja läpäisi kansalaisuuteen vaadittavan YKI-kielitestin ensimmäisellä yrityksellä.
– Suomen kursseilla painotettiin kielioppia, kuten ablatiiveja, illatiiveja, ynnä muuta. Kurssilla oppi kirjakieltä, mutta suomalaiset puhuvat puhekieltä. Ruotsin kursseilla painotettiin puhumista, hän sanoo.
Tolmacheva on taloustieteiden tohtori, joka on opiskellut myös kielitieteitä ja psykologiaa.
Suomen kansalaisuuteen vaaditaan yleisen kielitutkinnon (YKI) suorittaminen keskitasolla eli B1-tasolla joko suomen tai ruotsin kielellä.
Suurin osa kansalaisuutta hakevista maahanmuuttajista tekee YKI-testinsä suomen kielellä, mutta ruotsinkielisten YKI-testien kysyntä on Opetushallituksen mukaan viime vuosina kasvanut noin sadalla suorittajalla vuodessa.
Toissa vuonna 530 ihmistä suoritti keskitason YKI-testin ruotsiksi ja 6 869 suomeksi.
Ruotsin kieli koetaan helpommaksi
Maahanmuuttajilla, joilla ei ole aiempaa yhteyttä suomen tai ruotsin kieleen, voi olla valinnanvaikeuksia, kertoo YKI-testeihin valmistautumisesta kirjan kirjoittanut helsinkiläinen Lidiia Salo.
Salo keskustelee YKI-testeistä maahanmuuttajien kanssa päivittäin. Osa maahanmuuttajista on aluksi yrittänyt YKI-testejä suomeksi, mutta he vaihtavat ruotsiin.
– Se koetaan paljon helpommaksi kuin suomi.
Ruotsi, englanti ja monet muut Euroopan kielet kuuluvat samaan kielikuntaan, joten ruotsin kielioppirakenteet voivat olla suomea helpompia etenkin Euroopasta saapuville.
– Myös Euroopan ulkopuolelta työn tai opiskelun perässä Suomeen saapuva osaa usein englantia, jolloin ruotsi voi olla hänelle suomea helpompaa.
Salo arvelee, että ruotsin kielen valinta korostuu korkeakoulutettujen tai työviisumilla saapuvien maahanmuuttajien kohdalla.
Ruotsinkielinen yhteisö on sosiaalisempi?
Kielivalintaan vaikuttaa Salon mukaan myös se, että osa maahanmuuttajista kokee ruotsinkielisen yhteisön sosiaalisemmaksi kuin suomenkielisen.
– Kieltä pääse puhumaan helpommin, minulle on kerrottu.
Salon mukaan osa maahanmuuttajista tavoittelee oppilaitosten ruotsinkielisiä kiintiöpaikkoja. Osa taas kokee ruotsinkieliset koulut ja päiväkodit suomenkielisiä tasokkaammiksi.
Osa opiskelee suomea tai ruotsia ainoastaan YKI-testien vuoksi, Salo arvioi. He haluavat kansalaisuuden nopeasti ja suuntaavat muualle Eurooppaan, kun Suomen vahva passi on hallussa.
– Ruotsin kieli koetaan yleishyödylliseksi. En pidä tästä lähestymistavasta, mutta ymmärrän sen, Salo sanoo.
Jotkut etsivät kielikokeiden jälkeen englanninkielisen työn Suomesta.
– Minulta kysytään usein, kumpi kieli kannattaa valita YKI-testiin. Suosittelen aina suomea, jos aikoo rakentaa elämänsä tänne.
Opetushallituksen erityisasiantuntijan Saara Kalajoen mukaan ruotsi valikoituu koekieleksi todennäköisesti pääosin luonnollisista syistä: maahanmuuttaja saapuu Suomeen ruotsinkieliselle alueelle tai ruotsinkielisen puolison perässä.
Ruotsinkielisiä YKI-kokeita lisätty
Opetushallitus on pyytänyt kysynnän vuoksi joitain oppilaitoksia järjestämään lisää ruotsinkielisiä YKI-testejä tai valmennuskursseja etenkin pääkaupunkiseudulla.
Helsingin aikuisopistossa ensimmäiset ruotsinkieliset YKI-testit järjestettiin viime syksynä. Ruotsinkieliset valmennuskurssit alkavat keväällä.
Opiston opinto-ohjaaja Kia Lindbergin mukaan osa kokee ruotsin kielen nopeammaksi tieksi kansalaisuuteen ja siten työllistymiseen.
Lindbergin mukaan monet maahanmuuttajat kysyvät kielikursseilla, kumpi kieli heidän kannattaa valita.
– Vastaan, kuten toivon kaikkien muidenkin vastaavan: suomen kieli on välttämätön, jos haluaa kotoutua kunnolla.
Toisaalta esimerkiksi hoiva-alalla voi Lindbergin mukaan pärjätä ruotsin kielellä ja työpaikkoja on paljon vapaana.
– Monikielisyys on aina rikkaus ja antaa mahdollisuuksia. Huoli herää, jos Suomeen asettuva ei opettele suomea lainkaan.
