SPIN BOLDAK Räiskyvän värisiä kuorma-autoja saapuu Pakistanin rajan yli tasaisena virtana eteläiseen Afganistaniin. Tämä Kandaharin maakunnassa sijaitseva Spin Boldakin rajanylityspiste on yksi tärkeimmistä Afganistanin ja Pakistanin välillä.
Kuorma-autot on lastattu täpötäyteen patjoja, kattiloita ja tyynyjä. Tavaroiden päällä istuu naisia burkissa sekä pieniä lapsia ja miehiä turbaaneissa ja perinteisissä vaatteissa. Joillain on mukana kotieläimiä.
He ovat Pakistanin karkottamia afganistanilaisia pakolaisia. Moni pakolainen ei ole koskaan käynytkään Afganistanissa.
Talibanin univormuihin pukeutuneet turvallisuusjoukot tarkastavat ajoneuvot ja päästävät ne maahan.
Pakistan ilmoitti lokakuussa, että kaikkien laittomasti maassa oleskelevien ulkomaalaisten on poistuttava maasta marraskuuhun mennessä tai heidät karkotetaan. Käytännössä tämä koski lähinnä afganistanilaisia pakolaisia, joita on ollut maassa jo 40 vuotta. Pakolaisia on arviolta yli kolme miljoonaa. Noin 1,7 miljoona heistä on paperittomia, joita karkotus käytännössä koskee.
Ihmisoikeusjärjestöt ja kansainvälinen yhteisö ovat vedonneet Pakistaniin, jotta maa keskeyttäisi karkotukset. Karkotusten arvioidaan liittyvän Afganistanin ja Pakistanin kiristyneisiin suhteisiin.
Juuri nyt rajan yli pääsee 40 vuotta Pakistanin Quettassa asunut Syed Raheem Agha perheineen. Hän istuu täyteen lastatun lava-auton takaosassa.
Poliisi pidätti paperittoman Aghan ja vei hänet leirille, jonne oli hänen mukaansa koottu satoja muitakin afganistanilaisia odottamaan karkotusta.
– Kun joutuu leirille, he pakottavat pois maasta. Ja sitten joutuu eroon perheestä, hän sanoo.
Agha pakeni leiriltä pari päivää sitten, haki perheensä kotoaan ja päätti lähteä heidän kanssaan maasta omin neuvoin.
Nyt perhe joutuu jäämään asumaan väliaikaisiin telttoihin rajan tuntumaan, sillä heillä ei ole Afganistanissa kotia, mihin palata. Monilla muilla on samanlainen tilanne.
– Jos joku auttaa minua, pääsen ehkä lähtemään täältä ja löydän töitä muualta.
Talibanin paluu vaikeutti tilannetta Afganistanissa
Afganistan on kamppaillut vakavan humanitaarisen kriisin kourissa siitä lähtien, kun Taliban palasi valtaan vuonna 2021. Pakotteet ja kansainvälisen rahoituksen hiipuminen tekivät maan avustamisesta hankalaa.
Tilanne on pahentunut entisestään kuluneena vuonna: YK on saanut kerättyä vain noin kolmasosan rahasummasta, jonka se arvioi tarvitsevansa Afganistanin tukemiseen. Heratiin lokakuussa iskenyt maanjäristys teki kymmenistä tuhansista ihmisistä kodittomia.
Hafiz Maulvi Ali Muhammad Haqmal on Talibanin tiedottaja Spin Boldakin kunnassa, missä rajanylityspiste sijaitsee.
Hänen mukaansa palaajien määrä on hitaasti pienentynyt eteläisessä Afganistanissa kuukauden aikana: Marraskuun alussa rajan ylitti päivittäin noin 1 400 perhettä, marraskuun lopulla noin 200. Vain marraskuun kahden ensimmäisen viikon aikana pakolaisia poistui Pakistanista yhteensä noin 170 000.
– Hallinto ja järjestöt yrittävät kovasti toimittaa palaajille ruokaa, terveydenhoitoa ja vastata hygieniatarpeisiin, Haqmal sanoo. Tulijoille annetaan myös 10 000 afgaania käteistä, mikä vastaa noin 132 euroa.
Pienen matkan päässä rajanylityspisteeltä on pakolaisia varten pystytettyjä suuria telttoja. Maailman siirtolaisjärjestö IOM:n työntekijöitä vilisee ympäriinsä rekisteröimässä tulijoita. Teltat ovat kuitenkin lähes tyhjiä, sillä suurin osa siirtyy nopeasti rajan tuntumasta eteenpäin.
Yhdessä teltassa odottelee yksin 20-vuotias mies nimeltä Zafarullah. Hän on joutunut eroon perheestään, joka jäi Pakistanin suurimpaan kaupunkiin Karachiin.
– Odotan nyt vain, että perheeni saapuu tänne. Minulla oli paperit, mutta poliisi ei antanut minun hakea niitä kotoani, kun minut pidätettiin, hän sanoo.
Pakistanin mukaan se karkottaa vain ne ulkomaalaiset, joilla ei ole asianmukaisia asiakirjoja. Voi siis olla, että Zafarullah pääsee palaamaan vielä Pakistaniin saatuaan paperinsa perheeltään.
Ei kansalaisuutta Pakistanissa syntyneille afganistanilaisille
Siirtolaisjärjestö IOM:n tietojen mukaan 97 prosenttia Afganistaniin marraskuun ensimmäisen kahden viikon aikana palanneista oli paperittomia.
Monet nyt Afganistaniin päätyvät eivät ole koskaan aiemmin edes käyneet maassa. Tämä johtuu siitä, että moni on syntynyt Pakistanissa, eikä Pakistan myönnä maassa syntyneille afganistanilaisille kansalaisuutta.
45-vuotias Abdul Muhammad on Pakistanissa syntynyt toisen polven afganistanilainen pakolainen. Hän on matkalla Afganistaniin perheensä kanssa.
– En tullut vapaasta tahdostani. Meiltä kiristettiin rahaa ja meidät vietiin poliisiasemalle, hän sanoo.
Muhammadia ei siis karkotettu. Hän, kuten monet muutkin, päätyi lähtemään Pakistanista kiristyneen ilmapiirin vuoksi.
Mies sanoo olevansa nyt onnellinen; ainakaan hänen ei tarvitse enää pelätä viranomaisia.
Pakolaiset pelinappuloina Pakistanin ja Afganistanin kiistoissa
Talibanin tultua valtaan elokuussa 2021 ainakin 600 000 afganistanilaista pakeni Pakistaniin. Monella ei ollut maahan viisumia, toisilta ne ovat nyt vanhentuneet. Useat odottavat maassa edelleen viisumia länsimaihin.
Suuri osa nyt Spin Boldakiin saapuvista pakolaisista näyttää olevan täysin eri yhteiskuntaluokasta kuin useat Talibania länsimaihin paenneet.
Pakistanissa vuosikymmeniä asuneet pakolaiset kuuluvat usein samaan etniseen ryhmään kuin suurin osa talibaneista, eli pataaneihin.
Taliban ei näytä ainakaan näitä Spin Boldakiin saapuvia ihmisiä huolestuttavan.
– Olen onnellinen, että olen vihdoin takaisin kotimaassani, edellisiltana rajan ylittänyt 40-vuotias Rahmatullah vakuuttelee. Hän päätti lähteä Pakistanista sen jälkeen, kun etsintä- ja pidätysoperaatiot alkoivat hänen asuinalueellaan.
Pakolaiset ovat toimineet pelinappuloina Pakistanin ja Afganistanin välisissä kiistoissa jo vuosikausia. Nyt syynä karkotuksiin näyttäisivät olevan Pakistanin puolella lisääntyneet Pakistanin Talibanin eli TTP:n terroristi-iskut. Pakistanin mukaan Afganistanin Taliban-hallinto ei ole tehnyt tarpeeksi estääkseen terroristien toimintaa Pakistanin puolella.
– En ymmärrä, ovatko pakistanilaiset ystäviämme vai vihollisiamme, Rahmatullah ihmettelee.
Mies työskenteli Pakistanin Balochistanissa moskeijan imaamina. Hän oleskeli maassa paperitta.
Afganistanissa Rahmatullah on alun perin kotoisin Uruzganin maakunnasta.
– Meillä ei ole mitään paikkaa, missä asua siellä. Yritän saada Kandaharista imaamin töitä, hän sanoo ja hyppää yli äyräitten lastatun ajoneuvonsa rattiin.
Tavarat huojuvat uhkaavasti, kun auto lähtee liikkeelle kuoppaista tietä pitkin kohti kaupunkia.
